Urologisten sairauksien laatukäsikirja varmistaa hoidon laatua

Urologisten syöpien, kuten eturauhassyövän, hoidon tulokset ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosina. Hoidon tuloksia on tärkeää seurata sekä kansallisesti että verrattuna kansainvälisiin hoitostandardeihin. Suomen urologiyhdistyksen asettama laatutyöryhmä laati laatukäsikirjan, jossa määritellään tarkoin, miten hoidon laatua seurataan muun muassa eturauhas-, virtsarakon- munuais- ja kivessyövissä sekä eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa.

Suomessa on yli 50 000 henkilöä, jotka ovat parantuneet urologisesta syövästä tai sairastavat sitä edelleen. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös pitkäaikaisselviytymiseen ja elämän laatuun hoitojen jälkeen. Kuva: iStock

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Vuosittain Suomessa todetaan lähes 5000 uutta eturauhassyöpätapausta ja eturauhassyöpään kuolee vuosittain 800–900 miestä.

– Eturauhassyövän diagnoosin ja hoitojen jälkeen Suomessa on seurannassa yli 50 000 miestä. On ymmärrettävää, että on tärkeää sopia valtakunnallisesti se, kuinka näiden miesten hoitoa seurataan eri vaiheissa, jotta hoito olisi kautta maan tasalaatuista, hoidon tuloksia voidaan vertailla ja kehittää hoitoa tältä pohjalta, selvittää laatutyöryhmän puheenjohtaja, urologian erikoislääkäri Otto Ettala Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) urologian vastuualueelta.

Eturauhassyövän epäilyn vuoksi kajoavalle diagnostiikalle altistuu lisäksi huomattava määrä miehiä vuosittain. Eturauhassyövän hoitoon on olemassa tehokkaita hoitokeinoja, joihin liittyy kuitenkin huomattavia haittavaikutuksia ja komplikaatioita, jopa kuolleisuutta. Nykyisin eturauhassyövät leikataan pääosin robottiavusteisesti.

Paikallisessa vaiheessa todetun eturauhassyövän ennuste on keskimäärin erittäin hyvä ja myös levinnyttä eturauhassyöpää sairastavien potilaiden ennuste on parantunut uusien hoitojen myötä. Hoidoilla on kuitenkin monenlaisia haittavaikutuksia esimerkiksi virtsaamiseen, suolen toimintaan, seksuaalitoimintoihin ja yleiseen elämänlaatuun, siksi niitäkin on seurattava.

Muita urologisia syöpiä, joiden hoito- ja seurantatuloksia laatukäsikirjassa tarkastellaan, ovat virtsarakonsyövät (miehillä noin tuhat, naisilla noin kolmesataa vuodessa), munuaisen pahanlaatuiset kasvaimet (vuosittain noin tuhat tapausta, joista noin 40 prosenttia naisilla), kivessyöpä (160–170 tapausta vuosittain) sekä penissyöpä (kymmeniä tapauksia vuosittain).

Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu (BPH) on miesten yleisin kasvaimeen liittyvä sairaus. Sitä esiintyy 60-vuotiasta miehistä 80 prosentilla, mutta ainoastaan 40 prosenttia näistä miehistä kärsii siitä aiheutuvista oireista. Oireiset miehet hoidetaan pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa lääkkeillä ja lääkehoidon tehon loppuessa potilaat siirtyvät erikoissairaanhoitoon urologille.

– Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun kirurgisen hoidon kultainen standardi on eturauhasen höyläysleikkaus (TURP). Nykyään perinteisen höyläysleikkauksen rinnalle on tullut useita muita vähemmän kajoavia hoitomuotoja. Eturauhasen liikakasvu on hyvänlaatuinen sairaus, jonka hoidossa ja laadun mittaamisessa potilaan kokema hyöty ja elämänlaadun paraneminen ovat tärkeimpiä. Lisäksi hyvän laadullisen lopputuloksen saavuttamisessa korostuu oikea potilasvalinta ja näin ollen alkuvaiheen diagnostiikka, kertoo Ettala.

Urologian erikoislääkäri Otto Ettala. Kuva: Weronica Gröndahl

Terveydenhuoltolaki edellyttää terveydenhuollon toimintayksiköiltä suunnitelmaa laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Lisäksi sote-uudistus on korostanut terveydenhuollon laadun kansallista vertailtavuutta sairaala- ja sairaanhoitopiirirajojen yli.

Lakia ja laadun kansallista vertailtavuutta silmällä pitäen urologisten sairauksien laatutyöryhmä perustettiin Suomen Urologiyhdistyksen koolle kutsumana Helsingissä 3.4.2017. Työryhmä on laatinut Urologisten sairauksien laatu -käsikirjan, jossa määritellään, missä urologissa sairauksissa laatua mitataan ja mitkä muuttujat määrittävät urologisen laadun.

Käsikirjan ohjausryhmään kuuluivat Otto Ettala ja Peter Boström Tyksistä, Mikael Leppilahti ja Antti Kaipia Taysista sekä Henrikki Santti Hyksistä.

Kansallista urologista hoidon laatua edistetään myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vetämässä Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -hankkeessa, joka alkoi helmikuussa 2018.  

Hankkeessa on mukana kuusi tautikohtaista pilottirekisteriä, joista eturauhassyöpärekisteri on yksi. Siinä Suomen urologiyhdistys, Suomen onkologiyhdistys, Suomen eturauhassyöpäyhdistys ja Suomen urologiset hoitajat -yhdistys kehittävät yhdessä tapaa kerätä eturauhassyövän hoidon laatutietoa.

– Urologiyhdistyksen laatukäsikirja on luonut pilottirekisterihankkeelle erittäin hyvä pohjan, jota kehitetään nyt eteenpäin, Ettala kertoo.

Urologisten sairauksien laatu. Otto Ettala, Peter Boström, Henrikki Santti, Antti Kaipia, Riikka Järvinen, Harry Nisen, Ilkka Perttilä, Jukka Häkkinen, Sami Raatikainen, Teija Parpala, Mika Matikainen, Mikael Leppilahti. Suomen Urologiyhdistys. Kaarina 2018.

Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -hanke (LINKKI: https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/tietopohja-ja-arviointi/terveydenhuollon-kansalliset-laaturekisterit

Urologiset syövät Tyksissä

Tyksissä hoidetaan vuosittain

• noin 400 uutta eturauhassyöpäpotilasta, joista yli 150 leikataan urologian yksikössä. Nykyisin leikkaukset tehdään robottiavusteisesti.
• 15 uutta kivessyöpäpotilasta
• 80 virtsarakkosyöpäpotilasta

Urologia hoitaa merkittävän osan kaikista edellä mainituista syöpäsairauksista. Miesten syövistä 43 prosenttia on urologisia kasvaimia, ja eturauhassyöpä on selvästi yleisin miesten syöpä. Myös naisten urologisia syöpäsairauksia, kuten virtsarakon ja munuaisen syöpiä, on paljon.

Suomessa on yli 50 000 henkilöä, jotka ovat parantuneet urologisesta syövästä tai sairastavat sitä edelleen. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös pitkäaikaisselviytymiseen ja elämän laatuun hoitojen jälkeen.

Tyksissä työskentelee 11 urologian erikoislääkäriä ja kolme urologiaan erikoistuvaa lääkäriä. Tyks vastaa Varsinais-Suomen alueen vaativasta urologisesta erikoissairaanhoidosta ja länsirannikon erityisvastuualueesta yhdessä Satakunnan ja Vaasan keskussairaaloiden kanssa.

Tämän tiedotteen on laatinut lääketieteen toimittaja Tuula Vainikainen, joka avustaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä.