Ulosteensiirto tehokas hoitokeino vaikeissa suolisto-ongelmissa

Tasapainoisen ja monimuotoisen suoliston mikrobisto vaikuttaa kokonaisvaltaisesti terveyteen. Viimeaikaisen tutkimuksen perusteella mikrobiston epätasapaino ja suoliston häiriötila (dysbioosi) on liitetty moniin suolisto- ja yleissairauksiin.

Yksi suurimmista mikrobiston tasapainoa häiritsevistä ympäristötekijöistä on antibiootit, joiden runsas käyttö on myös yhdistetty monenlaisiin suolisto-ongelmiin. Antibiootit tuhoavat aina taudinaiheuttajien ohella suoliston normaalia mikrobistoa, mikä voi saada aikaan epätasapainotilan muodostumisen. Tällöin kehon oma mikrobisto ei enää suojaa suolistoa taudinaiheuttajilta. Näin käy usein esimerkiksi uusiutuvassa, antibiooteilla hoidetussa C. difficile –infektiossa. Sairaudessa potilas kärsii kovista vatsakivuista ja toistuvasta ripulista, joita ei kyetä hoitamaan tavanomaisilla mikrobilääkkeillä.

Toistuvan C. difficile –infektion hoidossa tehokkaaksi hoitokeinoksi on osoittautunut ulosteensiirto (FMT), jossa terveeltä luovuttajalta saatua hyvälaatuista ulostemassaa siirretään esimerkiksi paksusuolen tähystyksen yhteydessä potilaan suolistoon. Siirre muokkaa potilaan suoliston mikrobistoa ja estää taudinaiheuttajien leviämisen suolistossa.

Ulosteensiirto on kansainvälisesti hyväksytty hoitomuoto C. difficile –Infektion hoidossa.

– Ulosteensiirto on kliinisissä tutkimuksissa osoittautunut jopa lääkehoitoa tehokkaammaksi tavaksi hoitaa kroonistunutta antibioottiripulia. Jopa 90 prosenttia ulosteensiirrolla hoidetuista potilaista paranee, Tyks gastroenterologian erikoislääkäri Kimmo Salminen kertoo.

Toistaiseksi C. difficile –infektio on ainoa sairaus, jota hoidetaan ulosteensiirrolla. Hoitomuodon hyödyntämistä esimerkiksi haavaisen paksusuolitulehduksen hoidossa ja moniresistenttien suolistobakteerien häädössä tutkitaan parhaillaan aktiivisesti. Tyksissä tehdään kuukausittain kahdesta kolmeen ulosteensiirtoa.

Tyks ja Turun yliopisto hakevat luovuttajia

Perinteisesti ulosteensiirteen luovuttaja on ollut potilaan terve lähiomainen ja siirre on valmistettu tuoreesta ulosteesta. Ulosteensiirtoja on jo suoritettu onnistuneesti myös käyttämällä ns. yleisluovuttajalta kerättyä ja pakastettua ulostesiirrettä.

Luovuttajaksi soveltuu terve, työikäinen ja normaalipainoinen aikuinen, joka ei ole matkustanut ulkomaille edeltävien kuuden kuukauden aikana tai käyttänyt mikrobilääkkeitä viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana. Luovuttajana toimiminen edellyttää lisäksi haastattelua ja seulontatutkimuksia mm. infektio- ja suolistosairauksien poissulkemiseksi.

– Vakituiset luovuttajat ovat meille tärkeitä, Salminen sanoo. – Heidän apunsa mahdollistaa, että turvalliseksi todettu siirre on potilaan saatavilla heti, kun sitä tarvitaan. Yleisluovuttajan siirteen käyttäminen mahdollistaa lisäksi vuosittain huomattavasti useamman potilaan hoitamisen, hän täsmentää.

Tyksin kliinisen mikrobiologian ja Turun yliopiston yhteinen Mikrobistopankki etsii yleisluovuttajiksi sopivia henkilöitä. Ulostesiirteet säilötään ja valmistellaan Tyksin gastroenterologisessa yksikössä tehtävää toimenpidettä varten. Tule sinäkin luovuttajaksi Turun mikrobistopankkiin!

Lähteet:

Lynch, S. & Pedersen, O. 2016, The Human Intestinal Microbiome in Health and Disease. NEJM, Dec 15; 375 (24): 2369-79.

Arkkila, P. ym. 2013, Fecal Transfusion as treatment of Clostridium difficile infection. (In Finnish) Duodecim. 129(16):1671-9.

Jalanka, J. et al., 2016, Long-term effect on luminal and mucosal microbiota and commonly acquired taxa in faecal microbiota transplantation for recurrent Clostridium difficile infection. BMC Med. Oct 11;14(1): 155.

Cammarota, G. et al., 2019, International consensus conference on stool banking for faecal microbiota transplantation in clinical practice. Gut. 66/569-80.