Tyksissä hyviä tuloksia tekonivelleikkauksista

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) tehtävät tekonivelleikkaukset onnistuvat hyvin, ilmenee tuoreista seurantatiedoista, joita esiteltiin perjantaina 9.5.2014 Pohjoismaiden ortopedien kongressissa Helsingissä (Nordic Orthopaedic Federation Congress).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n keräämiin valtakunnallisiin tietoihin perustuvia tuloksia esitteli Tyksin tekonivelkirurgian vastuualuejohtaja, dosentti Keijo Mäkelä. THL kerää ja julkaisee sairaaloiden seurantatietoja vuosittain ns. Perfect-tutkimuksessa. Tietoja kerätään kaikista yli 50 tekonivelleikkauksia tekevästä sairaalasta maassamme.

Vuonna 2011 Tyksissä leikatuista lonkan tekonivelpotilaista 3,7 prosenttia ja polven tekonivelpotilaista 1,7 prosenttia tarvitsi uusintaleikkauksen vuoden 2012 loppuun mennessä.

Lonkan tekonivelleikkauksissa tarvittiin eniten uusintaleikkauksia Länsi-Pohjan keskussairaalassa (6,6 %) ja Keski-Suomen keskussairaalassa (6,0 %). Lapin keskussairaalassa ja Länsi-Uudenmaan aluesairaalassa uusintaleikkauksia ei tarvittu lainkaan. Kaikkien sairaaloiden keskiarvo oli 2,6 prosenttia.

Polven tekonivelleikkauksissa uusintaleikkauksia tarvittiin eniten Forssan sairaalassa (6,4 %) ja Länsi-Pohjan keskussairaalassa (5,0 %). Lapin, Etelä-Karjalan, Porvoon, Salon ja Invalidisäätiön sairaaloissa uusintaleikkauksia ei tarvittu lainkaan. Kaikkien sairaaloiden keskiarvo oli 1,8 prosenttia.

Tyks välttää infektiot hyvin

Yksityisten sekä alue-, keskus- ja yliopistosairaaloiden erilaisten kokojen ja toimintatapojen takia on luontevinta verrata Tyksiä muihin neljään yliopistosairaalaan.

Leikkauksesta johtuvia infektioita oli Tyksissä vuonna 2011 vähän: 0,9 % lonkan tekonivelleikkauksissa ja 2,0 % polven tekonivelleikkauksissa. Lonkkaleikkauksissa tulos oli yliopistosairaaloiden paras ja polvileikkauksissa toiseksi paras.

Vuonna 2011 tehtyjen lonkan tekonivelleikkausten uusimistarve leikkausvuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä oli Tyksissä 3,7 %, Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa (Oyks) 3,5 %, Tampereen Coxa Oy:ssä ja Kuopion yliopistosairaalassa (Kys) 2,5 % sekä Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa (Hyks) 2,4 %.

Vastaavasti polvinivelleikkausten uusimistarve oli Oyksissä 3,7 %, Coxassa 2,4 %, Hyksissä 1,9 %, Tyksissä 1,7 % ja Kysissä 0,8 %.

Yliopistosairaaloissa lonkkaleikkausten kustannusarviot vaihtelivat Oyksin 7 764 eurosta Tyksin 9 304 euroon. Kaikista sairaaloista korkeimmat kustannukset arvioitiin tutkimuksessa Turunmaan sairaalalle, 10 663 euroa. Kaikkien sairaaloiden keskiarvo oli 8 638 euroa.

Polvileikkausten kustannusarviot vaihtelivat yliopistosairaaloissa Hyksin 6 895 eurosta Tyksin 8 415 euroon. Kaikista sairaaloista korkeimmat kustannukset arvioitiin Invalidisäätiön sairaalalle, 9 360 euroa. Kaikkien sairaaloiden keskiarvo oli 7 663 euroa.

Vaikuttavuutta arvioitava pitkällä aikavälillä

Dosentti Keijo Mäkelän mukaan äskettäin julkisuudessa olleiden uusintaleikkauksia koskevien tulkintojen ongelmana on se, että hoidon vaikuttavuutta on arvioitu ainoastaan välittömien, lyhyen aikavälin uusintaleikkausten perusteella.

Mäkelä viittaa edellä viime viikolla mediassa esiteltyihin Utilis Sanitas –hankkeen tuloksiin, jonka tiedot oli poimittu THL:n vanhemmista, vuotta 2009 koskevasta aineistoista. – Nämä tulokset eivät oikeuttaneet niistä tehtyihin johtopäätöksiin, hän toteaa. Samaa mieltä on myös Tyksin vs. sairaalajohtaja ja Tyksin tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialuejohtaja Petri Virolainen

– Pitkällä aikavälillä tapahtuvia sementtikiinnitteisen tekonivelen irtoamisia tai metallihierteen vuoksi tehtäviä uusintaleikkauksia ei aineistossa huomioida. Laatua arvioitaessa tulisi huomioida myös muut komplikaatiot, toiminnallinen tulos ja se, kuinka paljon apua potilaat kokevat leikkauksesta saavansa, Mäkelä ja Virolainen sanovat.

Kokonaishyöty tärkeää leikkaushoidossa

Virolaisen mukaan tekonivelleikkausten tavoitteena on tuottaa potilaalle mahdollisimman suuri kokonaishyöty, eli saada tekonivelet pysymään paikoillaan mahdollisimman pitkään.

– Me käytämme Tyksissä sementittömiä tekoniveliä siksi, että ne takaavat potilaille varmimmin pitkäaikaisen hyödyn. Vaikka niihin liittyykin suurempi murtuma- ja luutumattomuusriski lyhyellä parin kolmen vuoden ajanjaksolla, niiden käyttö kokonaishyödyn kannalta on järkevää nuoremmilla potilailla. Vanhemmilla potilailla käytämme sementtikiinnitteisiä implantteja.

On myös huomioitava, että Tyksissä tehdään huomattavan paljon vaativiksi luokiteltuja leikkauksia, mikä osaltaan vaikuttaa uusintaleikkauksiin, hintaan ja hoitoaikaan.

– Olemme lyhentäneet hoitoaikojamme viime vuosina. Tällä on oleellinen vaikutus kustannuksiin, mutta potilaiden kannalta hoitoaikojen lisälyhentäminen ei välttämättä ole toivottavaa. Lyhyet hoitoajat erikoissairaanhoidossa saattavat myös nostaa kustannuksia muualla terveydenhuollossa.

– Myös jatkossa pystymme pitämään laadun hyvänä sekä leikkausten onnistumisen että infektioiden välttämisen kannalta, Virolainen vakuuttaa.

 

HUOM! tiedotetta on korjattu 19.5.2014 kustannuksia koskevista kohdista ja siihen on lisätty alla oleva, kustannusten muodostumista selittävä teksti.

Valtakunnallisen vertailututkimuksen kustannustiedot eivät ole suoraan verrannollisia tekonivelleikkausten laskutushintoihin

Turunmaan sairaalan laskutushinnat alempia kuin tutkimuksen kustannusarvio

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallisessa tekonivelleikkausten vertailututkimuksessa (Perfect) ilmoitettavat sairaalakohtaiset leikkauskustannukset eivät suoraan vastaa sairaaloiden leikkauksistaan perimiä laskutushintoja. Esimerkiksi Turunmaan sairaalan vuoden 2011 hinnaston mukainen laskutushinta lonkkaleikkauksista oli 6 267 euroa, eli melkein puolet pienempi kuin THL:n Perfect-tutkimuksen ilmoittama leikkauksen kustannusarvio 10 663 euroa.

– Turunmaan sairaala on liikelaitos ja siksi kustannustietoisuus on meillä tärkeässä asemassa. Olemme panostaneet kustannuslaskentaan jo vuosia, jotta kustannukset ja hinnat vastaisivat mahdollisimman hyvin toisiaan. Tämä koskee myös tekonivelkirurgiaa. Olemme hinnoittelussa aina lähteneet siitä, että hinnat ja kustannukset vastaavat toisiaan, Turunmaan sairaalan toimitusjohtaja ja johtava lääkäri Reijo Grönfors toteaa.

Grönforsin mukaan leikkausten kustannuksia ei vyörytetä muihin suoritteisiin.

– Esimerkiksi tutkimusvuonna 2011 Turunmaan sairaalan liikelaitos ei kirjannut alijäämäistä tulosta, vaan kunnallisen liikelaitoksen toimintaperiaatteen mukaan ideaalisen 25 000 euron ylijäämäisen tuloksen, hän huomauttaa.

Tyksin kustannuksiksi Perfect-tutkimuksessa ilmoitettiin lonkan tekonivelleikkauksen osalta 9 304 euroa ja polven tekonivelleikkauksen osalta 8 415 euroa. Hinnastonsa mukaan Tyks laskutti molemmista leikkauksista kuitenkin 7 323 euroa vuonna 2011.

Tutkimuksen kustannukset suuntaa antavia

THL:n Perfect-tutkimuksesta vastaavat tutkimusprofessori Unto Häkkinen ja erikoistutkija Mikko Peltola vahvistavat, että vastaavia eroja tutkimuksen ilmoittamien kustannusten ja todellisten laskutushintojen välillä on myös muiden sairaaloiden kohdalla.

– Vertailututkimuksen kustannukset kuvaavat sitä, mikä on potilaan hoidosta aiheutunut resurssien kulutus maan keskimääräisillä kustannustiedoilla arvioituna ja ne ovat tosiaan vain karkeahko arvio, Häkkinen ja Peltola selvittävät.

– Perfect-hankkeessa seuraamme potilaita yli organisaatiorajojen ja muodostamme hoitokokonaisuuksia, joiden avulla arvioimme potilaiden koko hoitoketjuja. Tekonivelkirurgiassa tämä on hyvin olennaista. Kustannuksia on arvioitu sekä leikkaushoitojaksolle, ensimmäiselle katkeamattomalle hoitokokonaisuudelle, sekä koko ensimmäisen seurantavuoden ajalle.

– Leikkausjakson kustannusten arvioinnissa olemme käyttäneet mallintamiseen perustuvaa kustannusten arviointitekniikkaa. Näin on huomioitu se, onko kyseessä lonkan vai polven leikkaus, minkä tyyppinen leikkaus oli, kuinka pitkä leikkaushoitojakso oli, kotiutettiinko potilas suoraan leikkaushoitojaksolta kotiin ja operoitiinko molemmat puolet samalla kertaa. Lisäksi olemme käyttäneet proteesien hintoja siltä osin kuin niitä on ollut tiedossa. Syy Turunmaan korkeille kustannuksille Perfect hankkeessa on se, että siellä hoitoaika oli pitkä, itse asiassa pisin kaikista sairaaloista.

Sen jälkeen hoitoajat ovat Grönforsin mukaan lyhentyneet.

Häkkinen ja Peltola kertovat, että tekonivelleikkauksiin liittyvät avohoitojaksot huomioidaan Perfect-tutkimuksissa nykyisin huomattavasti aiempaa tarkemmin ja leikkaushoitojakson kustannukset arvioidaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuosien 2006–2011 tekonivelleikkausten yksilökohtaisten kustannustietojen perusteella. Tämä tarkentaa kustannusarvioita entisestään.

VSSHP:n hinnat ovat julkisia

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ilmoittaa laskuttamiensa tutkimusten, toimenpiteiden, hoitopäivien, poliklinikkakäyntien ja muiden hoitotapahtumien hinnat julkisesti internetissään (www.vsshp.fi, hakusana: hinnasto).

Julkisten sairaaloiden laskut menevät potilaiden kotikuntien maksettavaksi, joskus myös vakuutusyhtiöille tai valtiolle. Potilaat maksavat hoidoistaan vain maksuasetuksen mukaiset hoitopäivä-, poliklinikka- ja muut vastaavat maksut.

Tietoja THL:n Perfect-tutkimushankkeesta