Tyksin erityisvastuualueen tutkimusrahoitukseen 3,675 miljoonaa euroa

Tyksin erityisvastuualueen tutkimusrahoitukseen 3,675 miljoonaa euroa

Suurimmat summat jaettiin tänäkin vuonna tutkijaryhmien yhteishankkeille, joista professori Olli Raitakarin vetämässä hankkeessa tutkitaan vanhempien ja isovanhempien altisteiden vaikutusta jälkeläisten terveyteen. Dosentti Tuomas Kiviniemen vetämässä kolmen tutkimushankkeen konsortiossa pyritään vähentämään eteisvärinään liittyviä haittatapahtumia sydäntoimenpiteisiin tulevilla potilailla.

Uusista kliinisistä hankkeista merkittävää rahoitusta osoitetaan myös pään ja kaulan alueen syövän diagnostiikkaa ja hoitoa kehittävään tutkimukseen, aggressiivisen eturauhassyövän geenien tutkimukseen, lapsuuden lihavuuden merkityksen tutkimukseen valtimotaudin ja tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä, liikehäiriösairauksien alkuperää aivoissa selvittävään tutkimukseen sekä sydänsairauksien uusien kuvantamis- ja analyysimenetelmien kehittämistä koskevaa tutkimusta.

Palvelujärjestelmä- ja vaikuttavuustutkimuksen uusina hankkeina tuetaan potilaskertomusjärjestelmän tietojen hyödyntämistä hoitojen kehittämisessä, Voimaperheet-tutkimusta, jossa kehitetään perhekeskeisiä lasten mielenterveysongelmien varhaisen puuttumisen, ennaltaehkäisyn ja hoidon menetelmiä, hoitotaakan arviointia koskevaa tutkimusta, lastenortopedisten sairauksien hoidon tutkimusta, kansallista rekisteritutkimusta (FinnValve) koskien aorttaläpän ahtauman kirurgista ja transkatetrista hoitoa, jalkaterveyden edistämistä käsittelevää tutkimusta ja suolistosyövän hoitotulosten arviointia.

Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) erityisvastuualue sai vuodelle 2019 valtion hankerahaa 3 675 000 euroa. Tästä jaettiin tutkijoille 2 583 850 euroa, 600 000 euroa jää yksiköiden myöhemmin jaettavaksi, 50/50 tutkijavakansseihin osoitettiin 107 400 euroa ja lisäksi varattiin yhteensä 200 000 euroa post doc -paluurahaan sekä open access -maksuihin.

– Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin nyt jakama valtion tutkimusrahoitus on samansuuruinen kuin viime vuonna. Nähtäväksi jää, saadaanko yhtään lisärahoitusta eduskunnan talousarviokäsittelyssä, selvittää tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Valtion osoittamasta tutkimusrahoituksesta saa vuonna 2019 Tyksin erityisvastuualueella tukea yhteensä 211 tutkimushanketta tai tutkijaa, heistä 64 valmistelee väitöskirjaansa.  Lisäksi 50/50 tutkijavakanssirahoitusta, jossa Tyksin erityisvastuualueen viranhaltija työskentelee toisen puolen työajastaan kliinisessä työssä ja toisen tutkijana, myönnettiin kymmenelle tutkijalle, joista neljä työskentelee Tyksin ulkopuolella.

Tutkijan ja lääkärin työ täydentävät  toisiaan

Tyksin lasten ja nuorten toimialueen erikoistuva lääkäri Lauri Ivaska oli tänä vuonna yksi 50/50-tutkijavakanssin saajista:

– Päätoimeni on erikoistuvan lääkärin työ Tyksin lasten ja nuorten klinikalla. Valtion tutkimusrahoituksen 50/50 tutkijavakanssi mahdollistaa keskittymisen vuorollaan kliiniseen ja vuorollaan tutkimustyöhön. Toimin samassa tutkijavakanssissa neljä kuukautta vuonna 2018 ja sain rahoitusta neljä kuukautta myös ensi vuodelle. Vakanssilla on ollut iso vaikutus oman tutkimustyöni jatkon mahdollistamiseen.

Ivaska väitteli vuonna 2017 lasten akuuttien infektioiden diagnostiikasta. Osa tuolloin aloitetuista tutkimusprojekteista jäi kesken, minkä jälkeen uusia tutkimuskysymyksiä sekä yhteistyötahoja on noussut esiin. Tämän rahoituksen myötä työ voi jatkua. Nykyisin Ivaska toimii vetäjänä hankkeessa, jossa tutkitaan A-streptokokkibakteerin aiheuttamia epidemioita päiväkodeissa ja kouluissa. Mielenkiintoisessa hankkeessa on mukana yhteistyökumppaneita muun muassa Turun kaupungilta, Tyksin ja Turun yliopiston kliiniseltä mikrobiologialta, Turun yliopiston matematiikan laitokselta sekä bakteeriopin professori Jaana Vuopion ryhmästä.

– Lasten ja nuorten klinikalla on tutkimustyöhön mielestäni aina suhtauduttu myönteisesti ja vastavuoroisuus toimii: Työnantaja pyrkii järjestämään kliinisen työn siten, että vapaa tutkimustyöhön mahdollistuu. Me tutkijalääkärit puolestaan huolehdimme, että kliininen työ tulee asiallisesti hoidetuksi. Omassa työssäni kliinisen työn ja kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen yhdistäminen on ollut monella tavalla mielekästä. Molemmat osa-alueet hyödyttävät toisiaan ja toisaalta itseäni vaihtelu työrytmissä virkistää, Ivaska kertoo.

(Katso kaikki jakopäätökseen liittyvät tiedot)

Korkeatasoinen hoito perustuu tutkimukseen

Valtion tutkimusrahoituksella tuetaan terveydenhuollon yksiköissä tapahtuvaa kliinisen sekä palvelujärjestelmä- ja vaikuttavuustutkimuksen tutkimusalueisiin kuuluvaa terveystieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen avulla hankitaan näyttöä, jonka pohjalta potilaiden hoitoa voidaan kehittää. Hankerahoitusta on osoitettu koko Tyksin erityisvastuualueelle eli tutkijoita työskentelee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toimintayksiköissä, pääasiassa Tyksissä, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä, Turun kaupungin terveydenhuollossa sekä muun muassa Harjavallan terveyskeskuksessa.

– Terveydenhuollon arjessa tehtävä tutkimus on tärkeää, jotta sairauksien ehkäisy, diagnostiikka ja hoito voitaisiin perustaa tutkitulle tiedolle. Nyt tehdyillä rahoituspäätöksillä luodaan mahdollisuuksia tehdä tutkimustyötä osin vapaana kliinisestä työstä, palkata hankkeisiin tutkijoita ja maksaa esimerkiksi laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia. Tämän tutkimusrahoituksen saaneilla on onnistuessaan mahdollista saada myös ulkomaista tutkimusrahoitusta, selvittää tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Jaettavana oleva valtion osoittama tutkimusrahoitus on supistunut viime vuosina huomattavasti aiemmasta tasosta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kunnat myöntävät nykyisin tutkimukseen 1,5 miljoonaa euroa, jonka avulla järjestetään tutkimuksen tukipalveluita niin, että kaikki valtion tutkimuksen hankeraha voidaan jakaa tutkijoille.

– Kuntien osoittama rahoitus tutkimukseen on positiivinen alku, sitä on ollut käytettävissä vuodesta 2014 ja vuodet 2016–2018 sitä on myönnetty 1,5 miljoonaa ja nyt vuodelle 2019 saatiin vielä yksi miljoona euroa tutkimuksen ja kehittämisen edistämiseen lisää. Jotta tutkimuksen nykytaso ja näyttöön perustuva kehittäminen voitaisiin säilyttää, tämä valtion rahoituksen supistumista kompensoiva kuntarahoitus on valtavan tärkeä, kertoo tutkimusylilääkäri Päivi Rautava sairaanhoitopiirin tutkimustoimistosta.

Alla olevaan luetteloon on poimittu suurinta rahoitustukea (yli 20 000 euroa) saaneet hankkeet. Osa hankkeista on saanut tukea jo aiemminkin:

Konsortiohankkeet:

• CARE-FIB-Consortium: Eteisvärinän haittatapahtumien ehkäisy sydäntoimenpidepotilailla, dosentti Tuomas Kiviniemi, Tyks Sydänkeskus , 70 000 €
• Ancestral enviromental exposures and offspring health – a multigenerational epidemiologic cohort study across three generations, akatemiaprofessori Olli Raitakari, Sydäntutkimuskeskus, TY, 80 000 €

Kliininen tutkimus:

• Uudet MRI-tekniikat eturauhassyövän tunnistamiseen ja luokitteluun: kehittämis- ja validaatiotutkimu, ylilääkäri Hannu Aronen, V-S kuvantamiskeskus, 47 000 €
• Aivomuutokset Alzheimerin taudin riskiryhmissä – mahdollisuudet varhaiseen diagnoosiin ja hoitoon, professori Juha Rinne, Pet-keskus, 35 800 €
• FinnBrain osatutkimus – Pitkäaikaissairauksien kehittyminen viiteen ikävuoteen mennessä, LT Minna Lukkarinen, 35 000 €
• Varhainen mikrobisto ja probioottihoito: avain ei-tarttuvien tautien (allergia, krooniset tulehdussairaudet ja lihavuus) tunnistamiseen ja ehkäisyyn, lastentautiopin professori Erika Isolauri, 32 200 €
• Uusia keinoja pään ja kaulan alueen syövän diagnostiikkaan ja hoitoon, dosentti Heikki Irjala, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, 32 000 €
• ANO7 ja aggressiivinen eturauhassyöpä, professori, yligeneetikko Johanna Schleutker, 32 000 €
• Lapsuuden lihavuuden merkitys valtimotaudin ja tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä, professori Markus Juonala, sisätaudit, 32 000
• Akuutin keuhkovaurion uudet hoitomahdollisuudet, professori Sirpa Jalkanen, TY, 30 000
• Kohorttitutkimuksilla kehityksellisten hormonijärjestelmäsairauksien juurille, professori, ylilääkäri Jorma Toppari, 27 000 €
• Potilaiden saama hyöty ja mahdolliset haitat ortopedisessa leikkaushoidossa LT Inari Laaksonen, Tyks Orto, 25 000 €
• Liikehäiriösairauksien alkuperä aivoissa, dosentti Juho Joutsa, neurotoimialue, 24 000 €
• Uudet kuvantamis- ja analyysimenetelmät sydänsairauksissa, professori, PET-keskuksen johtaja Juhani Knuuti,                           24 000 €
• Vakavien mielenterveyshäiriöiden etiologia ja hoito (VAMI) –tutkimusohjelma, professori Jarmo Hietala, psykiatria, 23 900 €

Palvelujärjestelmä- ja vaikuttavuustutkimus:

• Eteisvärinä ja sydäntoimenpiteiden onnistuminen ja komplikaatiot, professori, toimialuejohtaja Juhani Airaksinen, Sydänkeskus, 47 000 €
• Terveydenhuollon palvelujärjestelmien kehittäminen potilastietojärjestelmän ja rekisterien tietovarantoa hyödyntämällä, professori, tutkimusylilääkäri Päivi Rautava, 47 000 €
• Voimaperheet-tutkimus: Perhekeskeinen lasten mielenterveysongelmien varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisy ja hoito, lastenpsykiatrian professori Andre Sourander, 47 000 €
• Hoitotaakan arviointi, hoitotieteen professori Sanna Salanterä 36 000 €
• Uni ja hengitys, dosentti Tarja Saaresranta, keuhkosairaudet, 33 250 €
• Potilasohjauksen tuloksellisuuden arviointi, hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi, 31 000 €
• Jalkaterveys ja hyvinvointi: nivelreumaa sairastavan jalkaterveyden edistäminen, dosentti Minna Stolt, hoitotiede, 30 000 €
• FinnValve-tutkimus: kansallinen rekisteritutkimus aorttaläpän ahtauman kirurgisista ja transkatetrisista hoidoista, 27 000 €
• Lastenortopedisten sairauksien hoito, lastenkirurgian professori Ilkka Helenius, 27 000 €
• Suolistosyövän hoitotulokset TYKS ERVA-alueella 2001– 2016, dosentti Raija Ristamäki, 21 000 €

Perusterveydenhuollosta lähtöisin olevat hankkeet:

• Yksilöllinen hoito, palvelut ja ympäristö ikääntyneen henkilön itsenäisen selviytymisen ja itsenäisyyden edistämiseksi, hoitotieteen professori Riitta Suhonen, 25 000 €

Kaikkiaan tukea sai 211 tutkijaa.