Tyksiin kaihileikkaukseen kuudessa viikossa

Neljä ja puoli tuhatta varsinaissuomalaista kaihisilmää leikattiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) viime vuonna. Kaihileikkaukseen Tyks Silmäklinikalle pääsi keskimäärin kuudessa viikossa.

Kaihileikkauksessa silmän samentunut mykiö vaihdetaan akryylimuovista valmistettuun tekomykiöön. Leikkauksen ajaksi silmä saadaan kivuttomaksi puuduttavilla silmätipoilla ja potilas on toimenpiteen ajan hereillä. Tarvittaessa potilas saa rauhoittavaa lääkitystä.

Tyksin silmäklinikalla leikataan kaihipotilaita kahdessa tai kolmessa uudessa salissa. Noin kymmenen lääkäriä tekee arkisin leikkauksia, jotka on vaativuudeltaan jaettu karkeasti kolmeen ryhmään.

– Tavallisin on niin sanottu peruskaihi, jonka leikkaukseen myös pääsee nopeimmin. Lisäksi meillä on potilaita, joiden silmien kuntoon vaikuttaa myös jokin muu sairaus. Näiltä potilailta kaihin leikkaavat kaikkein kokeneimmat lääkärimme, jolloin odotusaika on hieman pidempi, Tyksin Silmäklinikan vastuualuejohtaja Hanna Vaahtoranta-Lehtonen sanoo.

Kaihipotilaiden määrät ovat koko ajan kasvussa, sillä kaihi yleistyy, kun väestö vanhenee.

Lääkärin tutkimus tarpeen

Tyksin kaihikirurgi Riikka Törnblom on tehnyt yli 5000 kaihileikkausta. Häntä avustaa leikkaussalihoitaja Jemina Silvola.

Kaihia epäilevälle Vaahtoranta-Lehtonen suosittelee silmälääkärin tutkimusta pelkän optikkokäynnin sijaan. Silmälääkäri toteaa mahdolliset muutkin silmäsairaudet ja päättää niiden hoitamisesta.

– Silmäsairauksissa tarvitaan lääketieteellinen tutkimus, jolla varmistetaan näön heikkenemisen syy. Silmässä voi olla myös esimerkiksi ikärappeutumatauti tai glaukooma. Niiden aiheuttamaa näön heikkenemistä voidaan hidastaa, mutta ei kokonaan parantaa, hän sanoo.

– Minulla onkin tapana onnitella ihmistä, jolla on 'vain' kaihi. Kaihin pystymme hoitamaan kerralla pois, eikä se enää vaivaa, hän sanoo.

Kaihin ensimmäinen oire voi olla häikäistyminen. Taudin kehittymistä ei voi ennakoida. Se voi edetä hyvin hitaasti, eikä se välttämättä vaadi leikkausta ihmisen eliniän aikana. Kaihi voi myös edetä hyppäyksittäin, jolloin leikkaustarve voi tulla eteen parissa kuukaudessa.

Leikkauksen tarpeesta päättävät potilas ja lääkäri yhdessä. Julkisen terveydenhuollon lääkärit ovat sitoutuneet sovittuihin valtakunnallisiin kriteereihin, joiden perusteella henkilöt valitaan leikkaushoitoon. Perusteena on sairauden haitta potilaalle.

Kaihi on yksilöllinen

Tyksissä silmälääkäri neuvottelee esitutkimuksessa asiasta kaihipotilaan kanssa. Kokenut kaihikirurgi Riikka Törnblom pitää tärkeänä, että kaihin aiheuttama haitta selvitetään jokaisen potilaan kohdalla yksilöllisesti. Turhia leikkauksia on aina syytä välttää.

– Kaihi on silmän mykiön tavallinen ikämuutos. Yhdessä potilaan kanssa katsomme, miten kaihi vaikuttaa hänen elämäänsä sekä arvioimme leikkauksen hyödyt ja riskit. Häikäisyvaiva voi olla niin merkittävä, että pimeässä ajaminen on lähes mahdotonta. Tämä on Suomen talvessa aikamoinen haitta, Törnblom kuvaa. 

Kun leikkaukseen päädytään, potilas saa leikkausajan, tavallisesti noin kuukauden päähän, itse valitsemaansa ajankohtaan. Potilaalle voi jopa tarjoutua tilaisuus päästä esitutkimuksesta suoraan leikkaukseen, jos päivän leikkausaikoihin on tullut peruutuksia.

Kaihileikkaukset tehdään päiväkirurgisesti, ja potilas pääsee saattajan kanssa kotiin samana päivänä.

Turvallista hoitoa

– Suurin uhka silmäleikkauksissa on bakteeritulehdus. Äärimmäinen puhtaus on leikkaustoiminnan a ja o. Sen vuoksi emme voi tinkiä leikkausvalmisteluista ajan säästämiseksi, Vaahtoranta-Lehtonen sanoo.

Nopeimmillaan varsinainen kaihileikkaus kestää noin kymmenen minuuttia, mikä voi johtaa harhakäsitykseen, että toimenpide on helppo.

 – Kaihikirurgiksi kouluttaudutaan leikkaamalla useita satoja kaihia. Nuoret lääkärit saavat meillä kasvattaa kokemustaan. Leikkauksissa kokeneet kirurgit ovat tarvittaessa lähellä auttamassa. Kaihisaleihimme on aina riittänyt päteviä ja motivoituneita ammattilaisia. Kaihikirurgimme hoitavat muitakin silmäklinikan potilaita ja vastaavat myös vaativasta päivystystoiminnasta, esimerkiksi leikkausta vaativista silmävammoista öisin ja viikonloppuisin, Vaahtoranta-Lehtonen kertoo.

– Moni potilas on äärimmäisen kiitollinen ja se onkin parasta tässä työssä. Muistan erään potilaan, joka sanoi olevansa nyt tyytyväinen veronmaksaja käytyään kaihileikkausprosessin läpi, Törnblom lisää.

Laatua seurataan

Silmäklinikan vastuualuejohtaja Hanna Vaahtoranta-Lehtonen suosittelee aina silmälääkärin tutkimusta ihmiselle, joka epäilee kaihia.

Silmäklinikan potilasmäärät ovat olleet viime vuodet nousussa ja laatu halutaan pitää jatkossakin alan huipulla.

– Jo yli kymmenen vuoden ajan olemme määrätietoisesti kehittäneet kaihiprosessiamme pystyen vastaamaan alueemme väestön leikkaustarpeesta. Viime vuonna liityimme valtakunnalliseen laaturekisteriin, jonka avulla voimme seurata entistä tarkemmin toimintamme laatua ja vaikuttavuutta, Vaahtoranta-Lehtonen sanoo.

– Meille on valmistumassa sähköinen kaihilähete, joka sujuvoittaa yhteistyötämme perusterveydenhuollon ja yksityissektorin kanssa.

Silmäklinikan sairaanhoitaja Maria Marttila tutki kaihiesitutkimukseen tulleen Juha Palmroosin silmiä. Jos leikkaukseen päädytään, potilaalle varataan leikkausaika. Palmroosille tarjoutui mahdollisuus leikkaukseen jo samana päivänä.

Kaihi

• Oireet vaihtelevat eri ihmisillä. Tavallisinta on näön himmeneminen, minkä vuoksi puhutaan harmaakaihista. Näkymä voi olla myös rusehtava. Pienikin tiivistymä tai nappimainen sameus mykiössä keskeisesti voi vaikeuttaa lukemista merkittävästi. Lisäksi se voi aiheuttaa häikäisyvaivaa.
• Iän aiheuttama kaihi yleistyy 50 ikävuoden jälkeen. Yli 65-vuotiaista sitä esiintyy noin kolmasosalla, yli 70-vuotiasta yli puolelle ja yli 85-vuotiasta 70 prosentilla.
• Mm. aiempi vamma, diabetes, jotkin lääkkeet ja perintötekijät voivat aikaistaa.
• Voi olla jo syntyessä, jolloin se on yleensä leikattava jo vauvaiässä, jotta turvataan kaihisilmän näönkehitys.
• Ei kehity uudestaan. Niin sanottu jälkikaihi voi sumentaa näön uudelleen kuukausien kuluttua leikkauksesta. Vaiva korjataan laseroimalla polikliinisesti.

Leikkaus

• Silmään vaihdetaan oman mykiön tilalle tekomykiö. Sen vahvuus valitaan useimmille niin, että kaukonäkö ei välttämättä vaadi laseja. Hyvä näöntarkkuus muille etäisyyksille saavutetaan silmälasein. Tarve keskustellaan lääkärin kanssa esitutkimuksessa.
• Mikäli aiheellista, pyrimme leikkaamaan kaihin samalla kertaa potilaan kummastakin silmästä.
• Leikkauksen jälkeen kotihoidossa on tärkeää puhtaus. Tippahoidolla joudutetaan silmän toipumista.

Teksti: Suvi Vainio

Kuvat: Nadine Karell ja Suvi Vainio