Tyks Uni- ja hengityskeskus edistää uniapnean hoitoa

Tyks Uni- ja hengityskeskus edistää uniapnean hoitoa

Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) valtakunnallinen uni- ja hengityskeskus haluaa edistää uniapnean hoidon saatavuutta koko maassa. Yhtenä keinona on apneakiskon tunnettuuden ja saatavuuden parantaminen. Turkulainen Teuvo Ranki pääsi laitteen avulla eroon päiväsajan väsymyksestä.

Teuvo Ranki käyttää öisin uniapneakiskoa, joka on malliltaan kaksoiskisko.

Suomalaisen kansansairauden, uniapnean, hoidossa yhä useampi varsinaissuomalainen on saanut apua kojeesta, jota pidetään suussa, kun nukutaan.

Teuvo Ranki, 70, arvioi kärsineensä uniapneasta parikymmentä vuotta. Kovaääninen kuorsaus ja etenkin sen katkeaminen hengityskatkoksiin on valvottanut vaimo Hannele Köngästä.

– Kuorsaukseen heräilin välillä enemmän, toisinaan vähemmän, Köngäs kertoo.

Rankia haittasi eniten väsymys päivisin. Hänelle tuli väsymyskohtauksia, joiden vuoksi piti esimerkiksi autolla ajo keskeyttää. Aamuisin oli vaikea päästä ylös sängystä.

– Ajattelin että se on jotain vitamiinin puutosta tai saamattomuutta, yrittäjänä edelleen toimiva rakennusarkkitehti kertoo.

Uniapnean jäljille päästiin, kun Ranki sai lähetteen muistitutkimukseen, missä tuli puheeksi myös nukkuminen. Hän pääsi tutkimuksiin Tyksin keuhkoklinikalle, missä hänen unen aikaista hengitystään tutkittiin. Terveyskeskuksen lääkäriltä hän sai kotihoito-ohjeita, esimerkiksi sukkapallon käyttämistä selän alla.

Unen ja hengityksen rekisteröintitutkimus tehtiin hänellä vuoden kuluttua uudestaan. Sen jälkeen hän sai lähetteen Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikalle, missä käynnistyi apneakiskon suunnittelu. Ranki sai hänelle mittojen mukaan valmistetun kiskolaitteen käyttöönsä alkusyksystä 2018. Hän on huomannut selvän muutoksen elämässään.

– Huomasin jo ensimmäisen yön kisko suussa nukuttuani, että olin virkeämpi, Ranki kertoo.

Kisko helpottaa hengitystä

Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Jarkko Vuoriluoto tutkii, sopiiko kiskohoito potilaalle. Sen jälkeen hän valitsee potilaalle sopivan kiskotyypin.

Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikalla työskentelevä oikomishoidon erikoishammaslääkäri Jarkko Vuoriluoto tutkii, soveltuuko uniapneaa sairastava potilas kiskon käyttäjäksi.

– Kiskon tehtävä on työntää nukkuvan henkilön alaleukaa eteenpäin, mikä avaa nielua, ja helpottaa siten hengitystä. Laitteen käyttö edellyttää riittävää alaleuan liikkuvuutta. Myös hampaiden on oltava kunnossa, hän kertoo.

Jos potilaan suun kunto sallii, hänen leuastaan tehdään jäljennös ja hänelle suunnitellaan sopiva koje. Laitteen valmistaa hammasteknikko. Potilas tapaa hammaslääkärin uudestaan, kun kiskoa sovitetaan suuhun.

– Sovittamisvaihe on tärkeä, sillä laitteen istuvuus on välttämätöntä sen käyttömukavuuden kannalta. Aluksi laite voi silti tuoda kivistyksen tunnetta suuhun, Vuoriluoto kertoo.

Lievässä uniapneassa kisko on lähes yhtä tehokas kuin paineilmalla hengitysteitä avaava, kasvoilla pidettävä maski.  

Hammaslääkäri voi tunnistaa uniapnean

Suu- ja leukasairauksien vastuualuejohtaja, osastonylilääkäri Tero Soukka käyttää 3D-mallinnusta kirurgisen hoidon suunnitteluun.

Tyks Uni- ja hengityskeskus yhdistää monen erikoisalan osaamista. Hammaslääkärit ovat vähemmän tunnettu, mutta tärkeä ammattiryhmä uniapnean hoidossa ja toteamisessa.

– Hammaslääkäri näkee potilaan suun ja leuan rakenteen ja voiko niillä olla yhteyttä uniongelmiin. Hammaslääkärillä myös käydään säännöllisesti, joten uniapneasta kärsiviä saataisiin paremmin hoidon piiriin tätä kautta, sanoo Tyksin suu- ja leukasairauksien vastuualuejohtaja, osastonylilääkäri Tero Soukka.

Hän johtaa sosiaali- ja terveysministeriön asettamaa apneakiskon ja kirurgisen hoidon työryhmää. Sen tehtävänä on koordinoida ja kouluttaa alaa. Tavoitteena on saada samanlaiset hoitopolut koko maahan. Suomalaisten pitäisi saada asuinpaikasta riippumatta apneakisko samalla hinnalla.

– Jos henkilöllä on diagnosoitu uniapnea, hänellä on mahdollisuus saada terveyskeskuksen tai työterveyslääkärin kautta koje erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksun hinnalla, Soukka sanoo.

Lievää uniapneaa sairastavaa voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Nykyisin eri kunnilla on erilaisia hintoja apneakiskolle.

Apneakiskon käyttö on noussut tasaisesti. Viime vuonna Tyksin hammasklinikalle tuli lähes 200 lähetettä, tänä vuonna noin sata enemmän. Nuorilla uniapnean hoidossa harkitaan myös kirurgista hoitoa. Työryhmän linjauksen mukaan leikkauksia voidaan tehdä yliopisto- tai keskussairaaloissa, joissa on 3D-suunnittelumahdollisuudet.

Valtakunnallinen vastuu Tyksillä

Uni- ja hengityskeskuksen johtaja, osastonylilääkäri Tarja Saaresranta uskoo, että unihäiriöistä kärsivien asema paranee, kun koulutettuja unihoitajia saadaan terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoon.

Unihäiriöiden hoidon yhtenäistäminen on vuoden alussa valtakunnallisen koordinaatiovastuun saaneen Tyks Uni- ja hengityskeskuksen tärkeimpiä tehtäviä. Keskuksen johtaja ja osastonylilääkäri Tarja Saaresranta pitää uniapneakiskotyöryhmän linjausta asiana, jolla voi olla iso merkitys unihäiriöstä kärsiville.

– Uniapneakiskon saatavuus paranee ja potilaan kustannukset pienenevät. Myös uniapnean tunnistaminen paranee, sillä olemme aloittaneet unihoitajan koulutukset. Esimerkiksi suuhygienisteille on suunnitteilla omaa koulutusta, hän kertoo.

Keskuksen sateenvarjon alle on perustettu yhteensä yksitoista kehittämisryhmää. Soukan johtama ryhmä on niistä yksi.

Aamulla virkeänä

Teuvo Ranki kertoo, että aluksi hänen leukansa kipeytyivät laitteen käytöstä. Asia kuitenkin korjautui, kun hän käytti kojetta ensimmäiset pari viikkoa vain joka toinen yö. Laitetta on myös säädetty aloituksen jälkeen. Nyt kun takana on parin kuukauden käyttö, se sujuu jo melko mukavasti. Hyvin nukutun yön vaikutus tuntuu koko päivän.

– On hienoa nousta aamulla virkeänä ylös sängystä, hän sanoo.

Teksti ja kuvat: Suvi Vainio