Tyks tutkii ja hoitaa - Yleisöluennot avattiin puhumalla turvallisesta synnytyksestä

Tyks tutkii ja hoitaa

Perusta turvalliselle synnytykselle luodaan jo raskauden aikana. Raskaana olevien keski-ikä on Suomessa noussut, varsinkin yli 35-vuotiaiden synnyttäjien osuus on 30 vuodessa lähes kaksinkertaistunut. Vaikka äidit ovat nykyään iäkkäämpiä ja sairaampia, hoitotulokset ovat parantuneet.

 Kuvassa: Puhujat vasemmalta Seija Grénman, Kaarin Mäkikallio, Susanna Timonen ja Kristiina Tertti. Mukana on myös koulutusmateriaalia: naisen tekolantio ja nukkevauva. Kuva: Nadine Karell

Raskauden ja synnytyksen hoito on kehittynyt voimakkaasti itsenäisyyden aikana.  Sata vuotta sitten lapsivuodekuume ja verenvuoto johtivat satojen synnyttäjien kuolemaan. Nykyisin äiti kuolee synnytykseen hyvin harvoin. Kehitykseen on vaikuttanut moni asia: hyvä ravitsemus, hygienia, antibiootit ja neuvolatoiminta. Synnyttäjien apuna on nykyään monen alan ammattilaisia.

– Kätilöiden sekä synnytys- ja naistentautien erikoislääkäreiden koulutuksen alkaminen oli tärkeää. Kattava keskussairaalaverkosto, jonka ansiosta käytännössä kaikki synnytykset siirtyivät sairaaloihin 1960-luvulle tultaessa, oli suuri muutos. Nykyisin kaikki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin synnytykset on keskitetty Tyksin Kantasairaalaan. Vuonna 2017 Tyksissä syntyi yhteensä 4060 lasta, joista vajaa 16 prosenttia syntyi keisarileikkauksella. Määrä on alhainen moniin maihin verrattuna, kertoo Naistenklinikan toimialuejohtaja Seija Grénman.

Synnyttäjät sairaampia – vastasyntyneet terveempiä

Viime vuosikymmeninä Suomessa raskaana olevien keski-ikä on noussut ja yhä useammalla on perussairauksia, jotka lisäävät raskaus- ja synnytyskomplikaatioiden riskiä. Nykyään synnyttäjien keski-ikä on 31 vuotta ja ensisynnyttäjien 29 vuotta. Erityisesti yli 35-vuotiaiden synnyttäjien osuus on kasvanut; se on kaksinkertaistunut 30 vuodessa ja nykyään jo 22 prosenttia synnyttäjistä on yli 35-vuotiaita.  

Lihavien (painoindeksi vähintään 30) synnyttäjien osuus on myös kohonnut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lihavuus muun muassa altistaa raskausdiabetekselle. Viimeisten kymmenen vuoden aikana raskausdiabeetikkojen osuus on lähes kolminkertaistunut ja raskausdiabetes todetaan melkein joka viidennellä synnyttäjällä. Vaikka ikää ja sairauksia on synnyttäjillä nyt enemmän, vastasyntyneiden kuolleisuus on 30 vuodessa puolittunut: vuonna 2016 luku oli enää 4.1 lasta tuhatta syntynyttä kohden.

Seulonnoista turvaa

Odottavan äidin ja sikiön hyvinvointia seurataan neuvoloissa seuloen äidin terveyteen liittyviä ongelmia, joihin voidaan puuttua ja parantaa näin sikiön ennustetta. Alkuraskaudessa selvitetään äidin kuppa-, B-hepatiitti- ja HIV-kantajuus. SPR:n Veripalvelu tekee kaikille äideille alkuraskaudessa veriryhmämäärityksen ja vasta-aineseulonnan. Erityisessä tarkkailussa ovat Rh-negatiiviset äidit.  Raskausdiabetesta seulotaan sokerirasituskokeella yleensä keskiraskaudessa. Hoitona on ensisijaisesti ruokavalio ja tarvittaessa lääkitys.

Raskauden aikana äidillä on mahdollisuus osallistua myös sikiöseulontoihin: alkuraskaudessa selvitetään sikiön kromosomihäiriöiden riskiä ja keskiraskaudessa sikiön mahdollisia rakennepoikkeavuuksia. Sairauden havaitseminen ennen syntymää saattaa pelastaa sikiön hengen. Mikäli kromosomihäiriön riski todetaan kohonneeksi, sikiön kromosomistoa on mahdollista nykyään selvittää äidin verestä tehtävällä NIPT-näytteellä, jonka avulla on voitu vähentää istukka- ja lapsivesinäytteeseen liittyvää vähäistä keskenmenoriskiä.

– NIPT-tutkimuksessa kartoitetaan äidin verinäytteestä sikiöperäistä DNA:ta. Näin saadaan luotettavasti tieto sikiön yleisimpien kromosomipoikkeavuuksien, Downin syndrooman, sekä 18- ja 13-trisomian todennäköisyydestä. Suomessa NIPT-näytteitä analysoi ainoastaan Tyksin lääketieteellisen genetiikan osasto. Toistaiseksi NIPT:iä käytetään jatkotutkimuksena silloin, kun riski sikiön kromosomipoikkeavuuteen on arvioitu normaalia suuremmaksi, selvittää erikoislääkäri Kristiina Tertti. 

Synnytyksen seurannalla turvataan sekä vauvan että äidin vointia 

Neuvoloissa havaittujen raskauteen liittyvien poikkeavuuksien vuoksi äiti lähetetään tarvittaessa sairaalan äitiyspoliklinikalle. Mikäli raskauden jatkaminen ei ole turvallista, sairaalassa harkitaan synnytyksen käynnistämistä. Synnytystavan valintaa vaikuttavat monet asiat. Alatiesynnytys on ensisijainen vaihtoehto normaalisti edenneissä raskauksissa.

– Koska sikiön voinnin muutokset eivät aina heijastu äidin vointiin, on sikiön vointia seurattava tiiviisti. Synnytysturvallisuuden kehittämiseen on panostettu merkittävästi viime vuosikymmeninä äidin hyvinvointia unohtamatta. Sikiön sykettä (KTG) voidaan seurata nykyään langattomasti, jolloin äiti voi liikkua vapaasti synnytyksen aikana. Uusi teknologia on mahdollistanut myös yhä tarkemman sikiöseurannan. Tarvittaessa sikiöstä voidaan monitoroida sydämen sähköistä käyrää (EKG) asettamalla elektrodi sikiön päälakeen ja selvittää sikiön hapensaantia verinäyttein. Myös kohtulihaksen jaksamista voidaan kartoittaa mittaamalla lapsiveden maitohappopitoisuutta, kertoo erikoislääkäri Susanna Timonen.

Vaikka äidit ovat nykyään sairaampia, synnytysturvallisuus on parantunut: hapenpuutteesta kärsineitä vastasyntyneitä syntyy seurantamenetelmien kehittymisen myötä aiempaa vähemmän. 

– Raskauden ja synnytyksen luonnolliseen kulkuun puututaan ainoastaan tilanteissa, joissa äidin tai sikiön hyvinvointi on vaarassa. Nykyiset tarkentuneet seurantamenetelmät mahdollistavat toimenpiteiden kohdistamisen ainoastaan tilanteisiin, joissa synnytyksen aiheuttama rasitus saattaa vaarantaa äidin tai lapsen terveyden, tiivistää Timonen.

Yleisöluennot pidetään klo 18 T-sairaalan Johan Haartman- ja Risto Lahesmaa -saleissa, Hämeentie 11, Turku. Luentoja voi kuunnella etäyhteyden avulla Vaasassa (ei 11.1.) ja Porissa sekä 11.1. myös Salossa.

Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluennot jatkuvat helmi-huhtikuussa:

8.2.2018    Kuka hyötyy tehohoidosta?
15.3.2018  Asiaa aivoista Aivoviikolla
12.4.2018  Miksi näkö heikkenee?

Yleisöluennot ovat tärkeä tapa lisätä alueen väestön tietämystä terveyteen liittyvistä asioista. Tyks tutkii ja hoitaa -luennot ovat löytäneet ilahduttavasti kuulijansa.

– Yliopistosairaalassa paitsi hoidetaan potilaita, myös tutkitaan sairauksien ehkäisyä, toteamista ja hoitojen kehittämistä. Yleisöluentosarjassamme kerromme näistä tutkimuksista ja nykypäivän hoidoista. Tammikuun luentoa voi Turun lisäksi seurata videoyhteydellä myös Porissa ja Salossa, kertoo tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Yleisöluennot ovat maksuttomia. Tammikuun luento pidetään T-sairaalan Johan Haartman -salissa. Sisäänkäynti on pääsisäänkäynnin kautta Hämeentien puolelta. Sairaalan edessä on parkkipaikkoja, mutta aivan sairaalan eteen Hämeentielle pääsee mm. useilla Kauppatorilta lähtevillä busseilla.

Yleisöluentoja voi katsoa videolta noin viikko tilaisuuden jälkeen verkossa.

Tervetuloa!

Teksti: Tuula Vainikainen