Turussa käynnistyy uusi tutkimus musiikin terveysvaikutuksista

Tyksissä on jo pitkään tehty professori Seppo Soinilan johdolla uraauurtavaa tutkimusta musiikin vaikuttavuudesta neurologisten potilaiden kuntoutuksessa. Nyt käynnistymässä on uusi tutkimus, jossa arvioidaan virtuaalilaseilla välitettävän konsertin käyttökelpoisuutta ja vaikuttavuutta aivoverenkiertohäiriöiden akuuttivaiheessa ja kuntoutuksessa sekä muistisairailla potilailla.

Turkulainen Kaskenmäen kotikonsertit ja siinä työskentelevät pianistit Pauli Kari ja Maria Männikkö ovat kehittäneet ja testanneet jo aiemmin virtuaalilasien käyttöä konserttien välittämiseen sekä Suomessa että ulkomailla. Kimmokkeen kehitystyölle he saivat Pauli Karin taannoisesta alppionnettomuudesta ja siitä selviytymisestä. Nyt 360VR-konserttikonseptin kehitystyö jatkuu, tällä kertaa neurologiseen tutkimukseen linkitettynä. 

Pianisti Pauli Kari, Naantalin musiikkijuhlien toimitusjohtaja Suvi Innilä ja professori Seppo Soinila. Kuva: Mikael Soininen.

- Virtuaalilasejamme on testattu lukuisilla sairaala- ja kotihoidossa olevilla potilailla. Yhdysvalloissa saimme mahdollisuuden kokeiluun halvaantuneilla lapsipotilailla. Musiikin tuottama välitön ilo oli ilmeinen ja vierestä nähtynä sydäntä lämmittävä kokemus, Pauli Kari kertoo. 

- Erään kuntoutuspotilaan havaittiin alkavan soittaa virtuaalilaseja kokeillessaan ilmapianoa, vaikka hänen ei vammansa vuoksi olisi pitänyt pystyä siihen. Musiikki palautti hänen mieleensä lapsuuden ajat, jolloin hän oli harrastanut pianonsoittoa, Kari jatkaa. 

Naantalin Musiikkijuhlien konsertti kuuluviin sairaalassa ja hoivakodeissa 

Naantalin Musiikkijuhlien 17.6. Naantalin kirkossa järjestettävä Valoa ja varjoja -konsertti taltioidaan virtuaalitekniikalla niin, että se on sairaala- ja hoivakotipotilaiden koettavissa virtuaalilaseilla vuoden loppuun asti. Käyttäjien kokemukset kerätään systemaattisesti ja menetelmän soveltuvuutta arvioidaan kunkin yksikön hoitotyön kehittämisen näkökulmasta, mutta myös musiikkilääketieteellisenä tutkimuksena Seppo Soinilan tutkimusryhmässä.   

Musiikkijuhlien aikana järjestetään myös yleisöseminaari, jossa kerrotaan musiikin terveysvaikutuksista ihmisen koko elinkaaren aikana, vauvasta vaariin. Musiikki terveytesi ylläpitäjänä -seminaarissa esitellään kansantajuisesti viimeisimmät tieteelliset tutkimustulokset musiikin vaikuttavuudesta lapsen sosiaalisessa kypsymisessä, aikuisen stressin eri ilmenemismuotojen hallinnassa sekä vanhuuteen liittyvien terveyshäiriöiden lievittämisessä ja kuntoutuksessa. 

Seminaarissa puhuvat professorit Minna Huotilainen, Teppo Särkämö sekä Seppo Soinila. Huotilainen on Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, joka on tutkinut musiikin vaikutuksia lapsen kehitykseen sikiökaudesta kouluikään. Särkämö on Helsingin yliopiston neuropsykologian apulaisprofessori, jonka tutkimukset ovat mm. osoittaneet, että laulamisella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia ikäihmisen ja muistisairaan tiedonkäsittelykykyyn. Soinila on Turun yliopiston neurologian emeritusprofessori, joka on yli 20 vuoden ajan tutkinut musiikin vaikuttavuutta aivoinfarktipotilaiden kuntoutumisessa ja luennoinut musiikin vaikutuksista stressiin. 

Yleisölle avoin ja maksuton seminaari järjestetään Naantalin Kristoffer-salissa perjantaina 17.6. klo 13-15. 

- Olemme ilolla mukana tämänkaltaisessa yhteistyössä, joka tähtää musiikin vaikutusten entistä laajempaan todentamiseen ja hyödyntämiseen. Mahdollistamalla konserttielämys sairaalassa ja hoivakodissa lisätään myös Musiikkijuhlien saavutettavuutta, toteaa Naantalin Musiikkijuhlien toimitusjohtaja Suvi Innilä. 

Lääketieteellinen tutkimus on osoittanut musiikin parantavan voiman 

Musiikin kuuntelun tiedetään vaikuttavan aivoissamme hyvin laaja-alaisesti. Puhtaan kuuntelukokemuksen lisäksi käynnistyvät tunteita, motoriikkaa ja tiedonkäsittelyä säätelevät järjestelmät mukaan lukien muistikoneisto. Aivojen palkitsemisjärjestelmä (mielihyväkeskus) aktivoituu, minkä seurauksena mieliala kohenee ja sairauden aiheuttama masennus lievittyy. Terveillä henkilöillä musiikin osoitettu vaimentavan stressitilaan liittyviä haitallisia muutoksia verenkiertoelimistössä, hormonijärjestelmässä ja vireystilan säätelyssä.

Suomalaiset tutkijat ovat olleet keskeisesti mukana osoittamassa, että musiikki mm. parantaa lapsen kielellistä oppimista ja päivittäinen mielimusiikin kuuntelu nopeuttaa toipumista kielellisistä häiriöistä esim. aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Kuorolaulu parantaa paitsi henkistä, myös fyysistä hyvinvointia. On myös lisääntyvää näyttöä siitä, että aktiivinen musiikin harrastaminen pienentää muistisairauden riskiä myöhemmällä iällä. 

Tutkimuksen tavoitteena uudenlainen kulttuuripalvelu hoitotyön osaksi 

Nyt käynnistyvässä hankkeessa mahdollistetaan Naantalin musiikkijuhlien konsertin kokeminen virtuaalilaseilla henkilöille, jotka sairauden aiheuttamien rajoitteiden vuoksi eivät voi saapua konserttiin paikan päälle. Hankkeeseen liittyvässä tutkimuksessa arvioidaan virtuaalitodellisuuden soveltuvuutta säännöllisenä, todentuntuisena kulttuurikokemuksena muun hoidon osana. 

Kohderyhmiä ovat aivoinfarktin akuuttivaiheessa sairaalahoidossa tai kuntoutusjaksolla olevat Tyksin neurologian vuodeosaston potilaat sekä muistisairauden vuoksi Naantalin Aurinkosäätiön hoivakodissa asuvat henkilöt. Osallistujilta kerätään palaute, jonka perusteella arvioidaan virtuaalilasien teknistä soveltuvuutta, osallistujien subjektiivista kokemusta ja mahdollisia rajoitteita ja haittoja. Henkilökunnalta kerätään arviot musiikkikuntoutuksen vaikutuksista hoitotyön kuormittavuuteen. Tulosten pohjalta on tarkoitus kehittää sekä laajemman tieteellisen tutkimuksen protokollaksi sopiva toimintamalli että hoitoyksiköiden ja yksittäisten henkilöiden käyttöön soveltuva kulttuurintarjontapalvelu. 

Virtuaalilasien terapeuttista vaikuttavuutta yllä mainituissa kohderyhmissä ei ole aikaisemmin tieteellisesti tutkittu. Aikaisemman tutkimuksen nojalla on perusteltua olettaa, että virtuaalilasien kautta välittyvä kuuntelukokemus yhdistettynä reaaliaikaiseen visuaaliseen ympäristöön tuottaa vahvemman kokemuksen kuin pelkkä äänitallenne. 

- Tavoittelemme kriittisesti tuotettua tietoa, jonka perusteella musiikin kuuntelu turvallisena lääkkeettömänä hoitomuotona voitaisiin ottaa rutiinikäyttöön tehostamaan vakiintuneita hoitomuotoja. Tämä keventäisi sitä kuormaa, minkä ikääntymiseen liittyvä toimintakyvyn menetys aiheuttaa yksilölle, hänen läheisilleen ja koko yhteiskunnalle, toteaa Seppo Soinila.