Turun anestesiologit pioneereja myös 50 vuotta sitten

Anestesiologian ja tehohoidon oppiaine juhli 50-vuotista historiaansa 10. toukokuuta. Yksi nimi on oppiaineen historiassa yli muiden, professori Matti Vapaavuoren vaikutus tuntuu yhä. Hänelle tärkeitä suuntaviivoja olivat verkostoituminen, keskustelu sekä monialaisuus.

Anestesiologian ja tehohoidon oppiaineen juhlissa olivat mukana Marjo Ajosenpää, Jouko Jalonen, Matti Salo, Teijo Saari sekä Timo Laitio. 

– Vapaavuoren aloittaessa anestesiologeja oli vain pieni joukko. He onnistuivat rakentamaan oppaineen, jossa vaatimattomista leikkaussalipalveluista päästiin laaja-alaiseen leikkaussalitoimintaan. Monialaisuuden ansiosta on mahdollisuus tehdä vaikuttavaa tiedettä, jossa anestesia on verkoston solmukohdassa, apulaisprofessori Timo Laitio luonnehtii.

Oppiaineen 50-vuotisjuhlaan osallistui noin sadan hengen yleisö. Professori Matti Salo muisteli juhlassa uransa alkua kirurgian apulaislääkärinä Mikkelin Lääninsairaalassa, missä potilaat nukutettiin eetterillä.

– Arto Särmää odotettiin Helsingistä vaativimpiin leikkauksiin, hän kävi nukuttamassa vaikeimmat potilaat ja hänen vaikutuksensa oli suuri siinä, että suuntasin anestesiologiaan, Salo muistelee.

Salo toimi Tyksissä 27 vuotta anestesiologian ja tehohoidon yksikön hallinnollisena ylilääkärinä ja osastonylilääkärinä sekä viimeiset kolme vuotta ylilääkärinä. Professorin arvonimen hän sai vuonna 1997.

Turku pioneerina anestesiologiassa

Salo kertoo, miten ennen modernia anestesiaa sairaanhoitajat, aloittelevat kirurgit ja jopa vahtimestarit antoivat anestesiaa.  Kun tultiin 1960-luvulle anestesiologia otti suuria harppauksia.

Matti Vapaavuori tuli anestesian ylilääkäriksi Tyksiin vuonna 1959. Samalta vuodelta löytyy lehtikuva, missä Vapaavuori on anestesiologina struumaleikkauksessa yhdessä professori Raymon Finkin ja Elias Rubinsteinin kanssa. Vuonna 1960 tehtiin historiallinen Suomen ensimmäinen avosydänleikkaus, missä Vapaavuori toimi myös anestesiologina.

Turku oli kehityksen kärjessä. Turkuun perustettiin Suomen ensimmäinen anestesiologian professuuri ja Vapaavuori astui virkaan 1969. Tätä pidetään oppiaineen perustamisen kulmakivenä.

– Ensimmäinen anestesiaylilääkäri valittiin sairaalan hallitukseen vuonna 1971, tätä Vapaavuori piti virstanpylväänä, jolloin anestesiologia sai tasavertaisen aseman muiden erikoisalojen joukossa, Salo kertoo.

Vapaavuori oli organisaattori, hän verkostoitui.  Hänelle tärkeää oli tilojen tarkoituksenmukainen käyttö ja hänen ajatuksensa oli, että toimenpidetiloja käytetään yli klinikkarajojen. Aikanaan käytiin kovaakin kiistaa siitä, nimitetäänkö anestesialääkärit klinikoille vai erilliseen anestesiayksikköön. Lopulta päädyttiin verkosto-organisaatioon vuonna 1985. Vapaavuori piti myös jäähyväisluentonsa vuonna 1991 teemalla "Verkosto-organisaatio eilen, tänään ja huomenna."

Tutkimusten takana tärkeitä taustajoukkoja

Professori Jouko Jalonen kertoi juhlassa anestesiologian vuosista kohti nykyaikaa väittelijöiden ja väitösten kautta. Jokaisen takaa löytyy tärkeitä taustavoimia, kummisetiä ja –tätejä.  

– Matti Vapaavuori meni aina ryhmään mukaan, tarvittiin taustajoukko, joka oli auttamassa tieteen tekijää. Avainsanana oli monialaisuus, tärkeitä olivat keskustelut ja kanssakäyminen.

Oppiaineen ensimmäinen väitös oli Barbro Scheinin työ vuonna 1971 etanolien ja yleisanesteettien välisistä suhteista.  Jalosen kertomaan historiaan mahtuu kiehtovia tapauksia, kuten lääkäri, joka sai tutkimustensa takia paavilta pannan. Elettiin tieteen pioneeriaikaa.

Tutkimusta laajennettiin kardiologian suuntaan, kehitettiin laatukontrollia, kun tutkittiin anestesiologisia kuolemia. Tehtiin pioneerityötä verenkierron hallinnassa, kehitettiin mittaustekniikkaa ja biostatiikan tietämystä. Tutkimukset veivät anestesiologiaa eteenpäin sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti.

Huipulla sekä hoidossa että tutkimuksessa

2010-luvulla anestesiologia ja tehohoito ovat Turussa kansainvälistä huippuluokkaa sekä potilashoidon että tutkimuksen saralla.

– Potilaan monitorointi anestesian aikana on edistynyt merkittävästi. Myös tehohoito on kehittynyt valtavasti ja turkulaiset ovat tuoneet Suomeen monia uusia innovaatioita, kuten korkeapainehappihoidon, apulaisprofessori Teijo Saari kertoo.

Oppiaineen viimeaikaisin tutkimus on keskittynyt tajuisuuden mysteerin selvittämiseen, hapenpuutteen seurauksena syntyvien aivo- ja sydänvaurioiden uusien hoitojen kehittämiseen sekä kivun lääkehoidon yksilöllistämiseen.

Teho-osastolla on meneillään tutkimuksia esimerkiksi munuaiskorvaushoidon varhaisesta aloituksesta, aterian hapen tavoiteohjauksesta eli happitavoitteen vaikutuksesta hoidon tulokseen, mini-intervention vaikutuksesta alkoholinkäyttöön tehohoidon jälkeen sekä aivojen muovautuvuudesta akuutin aivovaurion jälkeen.

– Anestesiologian opetuksen kantavia teemoja on kautta aikain ollut potilaan elinjärjestelmien toiminnan tasapaino, homeostaasi, ja se on edelleenkin tärkein prioriteettimme, hän sanoo.

Ilman anestesiologian ja tehohoidon erikoisalaa sairaalan leikkaustoiminta ei olisi mahdollista. Tyksissä anestesiologia tarvitaan päivätasolla noin 100 toimenpiteessä. Leikkaussalityö on ryhmätyötä, jossa anestesiologi on tärkeä tiimin jäsen.

Saari korostaa, että tutkimuksen lisäksi oppiaineen tärkeä tehtävä on kouluttaa lääketieteen kandidaatteja sekä anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäreitä.

- Anestesiologi jää potilaalle harvemmin mieleen, mutta leikkauksen onnistumisessa ja potilaan toipumisessa hänellä on tärkeä rooli, Saari muistuttaa.

Teksti ja kuvat: Sini Silvàn