Tammikuun yleisöluentoon täysi sali

Tyks tutkii ja hoitaa -luentosarja starttasi kevääseen

Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluentosarjan kevätkausi käynnistyi tammikuun toisena torstaina pään ja kaulan alueen kasvaimia koskeneella luennolla. Risto Lahesmaa -sali oli viimeistä paikkaansa myöten täynnä kiinnostuneita kuulijoita.

Asiantuntijat ryhmäkuvassa ennen luentoa: Reidar Grénman (vas. edessä), Stina Syrjänen, Tiina Surakka, Ilpo Kinnunen (vas. takana), Tero Soukka ja  Paula Lindholm.

Suomessa todetaan vuosittain noin 600 uutta pään ja kaulan alueen syöpää. Lähes kaikkien muiden kuin kielisyöpien esiintyvyys ja kuolleisuus ovat viime vuosikymmeninä laskeneet.

Merkittävimmät vaaratekijät ovat tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja ihmisen papilloomavirus- eli HPV-tulehdus.

– Erityisen tuhoisa yhdistelmä on samanaikainen tupakointi ja alkoholinkäyttö, joka moninkertaistaa normaalin syöpäriskin. Sairastumisen riskiä voidaankin vähentää lopettamalla tupakointi, käyttämällä alkoholia korkeintaan kohtuullisesti ja todennäköisesti HPV rokotuksella. Rokote tulisi tyttöjen lisäksi antaa myös pojille, tiivisti tilaisuuden puheenjohtajana toiminut professori Reidar Grénman.

Jos suussa on haavauma, joka ei parane tai mikä tahansa muutos suussa tai nielussa, kannattaa hakeutua lääkärin pakeille.

– Hammaslääkärit hoitavat osansa suun alueen syöpien varhaisdiagnostiikasta, sillä huolellinen hammastarkastus alkaa aina limakalvojen kunnon läpikäymisestä, korosti suupatologian professori Stina Syrjänen, joka kertoi kuulijoille myös erilaisten syöpien taustalla olevasta, verrattain myöhään löydetystä HPV- eli papilloomaviruksesta, joka on osallisena aiemmin tunnetun kohdunkaulan syövän lisäksi pään ja kaulan alueen ja todennäköisesti myös monien muiden syöpien synnyssä.

Kirurgit poistavat ja rakentavat

Varhain todetun kasvaimen hoitotulokset ovat varsin hyvät. Kirurgia on keskeinen osa pään ja kaulan syövän hoitoa.

Dosentit, korva-, nenä- ja kurkkulääkäri Ilpo Kinnunen ja suu- ja hammaskirurgian erikoislääkäri Tero Soukka hoitavat potilaita usein yhdessä. Varsinkin kookkaan syövän kirurginen hoito aiheuttaa kudospuutoksia, joita korvataan kudossiirteillä heti kasvaimen poiston yhteydessä. Hammaspuutokset korvataan usein muun hoidon päätyttyä. Hammasimplantein saavutetaan useimmiten toiminnallisesti hyvä tilanne.

Usein pienet, T1-T2-luokan syövät hoidetaan pelkästään kirurgisesti kasvaimen poistolla, mutta isojen syöpien hoidossa käytetään myös sädehoitoa tai kemosädehoitoa, jossa sädehoitoon yhdistetään sytostaattihoidot. Laajemmissa ja pidemmälle ehtineissä syövissä joudutaan usein korvaamaan menetettyä luuta ja kudoksia varaosilla. Varaosia voidaan rakentaa potilaan omista kudoksista tai luista, joita voidaan ottaa esimerkiksi käsivarresta tai pohjeluusta tai käyttää korvaavaa materiaalia, kuten hyvin kudokseen luutuvaa titaania tai Turussa kehitettyä biolasia.

Kun isommat pään, suun ja nielun alueen leikkaushoidot on tehty, suukirurgi joutuu usein hakemaan uutta leukaluuta poistetun tilalle.  Hampaita joudutaan usein poistamaan eikä vanha osaproteesi useinkaan enää istu leikkausalueelle, joten tällöin rakennetaan kiinteä proteesi käyttäen titaanihammasimplantteja.

Sädehoitoa juuri sinne missä tarvitaan

Moderni sädehoito ja kemosädehoito ovatkin omalta osaltaan parantaneet syövän hoitotuloksia. Sädehoidon turvallisuus on koko ajan parantunut ja hoitoa on voitu antaa entistä vähäisemmin sivuvaikutuksin, koska hoito voidaan entistä tarkemmin suunnata juuri sinne missä sitä tarvitaan.

– Pään ja kaulan alueen syöpien sädehoito suunnitellaan yhdessä korva-säde-meetingissä eli hoito on moniammatillisen tiimin yhteistyötä, potilaalle laaditun yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Sädehoidon annossuunnitteluun osallistuvat lääkärit ja fyysikot ja hoidon antavat röntgenhoitajat lineaarikiihdyttimellä. Sädehoidon vaikutukset ovat yksilöllisiä. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että tupakointi, huono suuhygienia, potilaan sairastamat muut taudit ja yleinen huonokuntoisuus tekevät sädehoidosta rasittavampaa., kertoo onkologian dosentti Paula Lindholm.

Sädehoitoa annetaan 6–7 viikon ajan arkipäivisin eli viisi kertaa viikossa. Se voi vaikuttaa makuaistiin, ärsyttää kurkunpäätä ja käheyttää ääntä. Solunsalpaajahoitoa potilas saa kerran viikossa, sen sivuvaikutuksena on tulehdusherkkyys. Pahoja tauteja ei kuitenkaan taltuteta kevyin konstein ja sivuvaikutuksia ja kipuja voidaan hoitaa. Tutkimustyötä hoidon kehittämiseksi tehdään koko ajan, myös Tyksissä.

Tupakointi pitkittää oireita ja hidastaa paranemista, siksi siitä kannattaa pyrkiä eroon lopullisesti tässäkin vaiheessa. Hampaiston säännöllinen hoito on hoitojenkin jälkeen hyvin tärkeää koko loppuelämän ajan.

Monien kliinisten alojen yhteistyön tuloksena saadaan potilaan elämänlaatua parannettua, sillä monenlaiset leikkaus- ja sädehoidon sivuvaikutukset vaativat hoitoa. Syömisen, nielemisen ja puhumisen vaikeuksia kyetään lievittämään.

Pään ja kaulan alueen hoitokäytännöt ovat yhtenäiset koko maassa, ne on sovittu ko. alueen valtakunnallisessa onkologiatyöryhmässä, joka tarkkailee koko ajan alan uusinta tutkimusta ja tarkistaa hoitolinjoja tarvittaessa. Ryhmään kuuluu mm. korva-, nenä- ja kurkkutautien, syöpätautien ja sädehoidon, suu- ja hammaskirurgia sekä plastiikkakirurgian asiantuntemusta. Suusyöpäpotilailla on 20 – 40 prosentin kohonnut vaara saada toinen syöpä verrattuna terveisiin. Sairastetun syövän jälkeen riski uuden syövän saamisesta laskee muun väestön tasolle kymmenessä vuodessa.

Tyksin asiantuntijoiden jälkeen vilkkaan keskustelun lomassa kuultiin myös Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen toimitusjohtajan, terveystieteiden tohtori Tiina Surakan puheenvuoro kolmannen sektorin tuki- ja muista palveluista. Kaikki syöpäpotilaat ovat oikeutettuja saamaan palveluja Meri-Karinasta, muut lounaissuomalaiset voivat tukea yhdistyksen toimintaa liittymällä jäseneksi.

– Yhdistyksen lehti, Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat, jaetaan joka talouteen. Lehden tehtävä on tarjota ajankohtaista tietoa terveydestä yleensä, eri syövistä sekä niiden toteamisesta, hoidosta ja kuntoutumisesta sekä yhdistyksen tarjoamista tukipalveluista.

Lisätietoa osoitteessa www.lssy.fi

Luennot jatkuvat

Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluentosarjan kevätkauden muut luennot pidetään helmi-, maalis- ja huhtikuussa.

12.2. puhutaan unen häiriöistä, 12.3. tarjolla on aivoasiaa Aivoviikon kunniaksi ja huhtikuussa selvitetään mistä on kysymys kun vatsa vaivaa.

– Yliopistosairaalassa paitsi hoidetaan potilaita, myös tutkitaan sairauksien toteamista ja hoitojen kehittämistä. Yleisöluentosarjassamme kerromme näistä tutkimuksista ja nykypäivän hoidoista. Luentoja voi Turun lisäksi seurata videoyhteydellä myös Tyksin erityisvastuualueen keskussairaaloissa, Satakunnan keskussairaalassa Porissa ja Vaasan keskussairaalassa, kertoo tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Yleisöluennot ovat maksuttomia. Sisäänkäynti on T-sairaalan pääsisäänkäynnin kautta Hämeentien puolelta. Sairaalan edessä on parkkipaikkoja, mutta aivan sairaalan eteen Hämeentielle pääsee mm. useilla Kauppatorilta lähtevillä busseilla.

Tuula Vainikainen, teksti
Esa Halsinaho, kuva