T3-sairaalan suunnitteluperiaatteet ja esimerkkejä tulevasta toiminnasta

​Sairaalan hyvä toiminnallinen suunnittelu varmistaa tilojen tarkoituksenmukaisuuden. Sairaalarakentamisessa huomio kiinnittyy usein arkkitehtuuriin ja itse rakentamiseen. Sairaalan toiminnan tunteminen ja sen suunnittelu uusiin tiloihin on kuitenkin perusedellytys sille, että talosta tulee toimiva.

– T3-sairaalaan muuttavat yksiköt toimivat nykyisin pääosin 1960-luvulla rakennetussa U-sairaalassa, joka ei mahdollista modernia toimintaa. Sairaalasuunnittelussa käyttäjät ja rakennushanke tekevät tiivistä yhteistyötä, jossa sairaalasuunnittelijat ja yksiköiden suunnittelukoordinaattorit ovat keskeisessä asemassa. Uuden sairaalan suunnittelu on yksiköille suuri mahdollisuus oman toiminnan parantamiseen ja kehittämiseen, hankejohtaja Riikka Aaltonen kertoo.

Hänen mukaansa T3-sairaalan toiminnallista suunnittelua ohjaavat kolme keskeistä periaatetta: asiakaslähtöisyys, potilasturvallisuus ja perhekeskeisyys.

– Suunnittelussa on pyritty huomioimaan yksiköiden väliset yhteistyömahdollisuudet. Kun tiivistä yhteistyötä tekevät yksiköt sijoitetaan vierekkäin, saa potilas helposti kaiken tarvitsemansa palvelun samasta pisteestä. Nyt hajallaan olevia toimintoja on pyritty yhdistämään isommiksi kokonaisuuksiksi, jolloin yksiköt ovat vähemmän haavoittuvia ja niissä on enemmän osaamista.

– Potilashuoneet ovat valtaosin yhden hengen huoneita, jolloin koko perheen läsnäolo helpottuu ja myös potilasturvallisuus paranee. Uusi talo mahdollistaa sellaista modernia tekniikkaa, joka vähentää rutiiniluontoista työtä ja jättää ammattilaiselle enemmän aikaa henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen. Tilat on suunniteltu joustavasti siten, että ne ovat muunneltavissa toiminnan tulevaisuudessa muuttuessa, Aaltonen toteaa.

Havainnekuva tulevasta potilashuoneesta. (Kuva: Tyksin T3-projekti / Arkkitehtiryhmä Reino Koivula ja Schauman Arkkitehdit)

Uusia mahdollisuuksia synnytysten ja naistentautien hoitoon

T3-sairaalan tilat ovat potilaslähtöiset ja tekevät potilaan hoitopolun sujuvammaksi. Lähes kaikki raskauteen ja synnytykseen liittyvät tilat saadaan samaan kerrokseen.

– Tiedon siirto on uudessa sairaalassa mutkatonta, ja samat henkilöt voivat osallistua potilaan hoitoon sen eri vaiheissa. Lapsivuodeosastojen yhdistyminen yhdeksi kokonaisuudeksi tuo lisää tehokkuutta. Tilavat huoneet mahdollistavat puolison ympärivuorokautisen läsnäolon perheelle tärkeässä tapahtumassa, ylihoitaja Marjo Kauppila kertoo.

– Pientäkään keskosta ei eroteta perheestään ja molemmat vanhemmat saavat osallistua vauvan hoitoon.

Synnytysosaston ja prenataaliosaston yhteydessä toimiva valvomo mahdollistaa potilaiden tarkkailun, ja oikean hoitopaikan valinnan ilman turhia potilassiirtoja. Lisäksi synnytyssalin heräämön yhteyteen saadaan erillinen tehostetun valvonnan huone vaikeimmin sairaille synnyttäjille.

Myös gynekologiset hoidot sijaitsevat T3-sairaalan yhdessä kerroksessa mahdollistaen hyvän tiedon kulun ja tarvittaessa potilaan sujuvan siirtymisen poliklinikalta osastolle.

– Uusissa tiloissa voimme tarjota nykyistä enemmän avohoitotoimintaa, polikliinisiä pientoimenpiteitä ja potilasohjausta.  Uudet lapsettomuushoitoihin varatut tilat edustavat uusinta uutta ja tukevat nyt käytössä olevien uusimpien hoitomuotojen kehittämistä vielä paremmiksi.

Eräs merkittävä parannus on erityisesti seksuaalirikoksen uhrien auttamiseksi tarkoitetun tukikeskuksen saaminen. Tilat antavat mahdollisuuden auttaa seksuaalirikoksen uhreja kokonaisvaltaisesti sekä akuutissa tilanteessa että sen jälkeen. SERI-tukikeskuksen toiminta käynnistyy jo 2019 U-sairaalan tiloissa ja sitä kehitetään edelleen nimenomaan sitä varten T3-sairaalaan valmistuvissa tiloissa.

– Uudessa sairaalassa voimme huomioida entistä paremmin potilaiden yksilölliset tarpeet.  Jo sairaalan suunnittelun kuluessa olemme kehittäneet toimintaamme niin, että pystymme hyödyntämään uusia tiloja mahdollisimman tehokkaasti heti niiden valmistuttua, Kauppila toteaa.

Havainnekuva uuden sairaalan tulevasta sisääntuloaulasta. (Kuva: Tyksin T3-projekti / Arkkitehtiryhmä Reino Koivula ja Schauman Arkkitehdit)

Pääasiat T3-sairaalan 7. kerroksessa

Tulevan T3-sairaalan seitsemännessä kerroksessa keskitytään pään ja kaulan alueen sairauksien hoitoon. Kerrokseen tulee korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka, foniatria, kuulokeskus sekä suu- ja leukasairauksien poliklinikka

– Teemme vahvaa yhteistyötä Lasten ja nuorten klinikan kanssa. Esimerkiksi kuurojen lasten sisäkorvaimplanttien leikkaushoitojen avulla voidaan palauttaa lapselle puheen kehityksen turvaava kuulo, toimialuejohtaja Sirkku Jyrkkiö kertoo.

Hengitysteiden ahtaudesta kärsivien lapsipotilaiden tähystystutkimukset tehdään korvaklinikalla. Pään ja kaulan kasvainten hoito on  monialaista yhteistyötä yhdessä korvalääkäreiden, suuspesialistien, pediatrien, lastenkirurgien ja syöpälääkäreiden ja hoitohenkilökunnan kanssa. 

Suu- ja leukasairauksien klinikan vastuulle kuuluvat lasten hampaiden oikomishoidot ja hammasimplantit. Myös vaikeiden purennan toiminnallisten häiriöiden diagnostiikka ja hoito kuuluvat suu- ja leukasairauksien klinikan toimintaan.

Pään ja kaulan alueen vammojen ja kasvainten leikkaushoidon suunnittelu perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön, leikkaushoitoa edeltää 3D-suunnittelu. Kuvallinen tietokonepohjainen suunnittelu mahdollistaa huolellisen valmistautumisen leikkaukseen ja leikkauksen jälkeiseen kuntoutusvaiheeseen.

Kasvaimen leikkaus- ja säde- ja lääkehoidon jälkeen suun alueen toiminnan kuntoutukseen kuuluu puheen ja purennan kuntoutus.

Jyrkkiön mukaan klinikoille tulevat yhteiset tilat T3-sairaalan seitsemännessä kerroksessa tiivistävät yhteistyötä ammattilaisten kesken.

– Se näkyy potilaalle saumattomana ja joustavana hoitopolkuna. Klinikoiden tilat seitsemännessä kerroksessa mahdollistavat monipuolisen päiväkirurgisen toiminnan. Vaativat leikkaukset tehdään samassa talossa neljännen kerroksen leikkaussaleissa. Uudet tilat lisäävät toiminnallista kapasiteettia kun potilaan ja ammattilaisten siirtymät paikasta toiseen vähenevät ja toiminnot ovat keskitettyjä, Jyrkkiö toteaa.