T-sairaalan uuden luentosalin nimeksi Johan Haartman-sali (julk. 22.03.2013)

​Julkaistu 22.03.2013

Tyksin T-sairaalan uuden laajennusosan 196-paikkainen luentosali nimettiin Johan Haartman –saliksi 20.3.2013. Nimeämisellä kunnioitetaan turkulaisen Johan Haartmanin (1725–1787) elämäntyötä Turun Lasaretin ensimmäisenä lääkärinä ja Turun Akatemian ensimmäisenä suomalaisena lääketieteen professorina. Häntä kutsutaan usein Suomen lääketieteen isäksi.

Johan Haartman –salia käytetään erityisesti Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetukseen, mutta myös Tyksin ja sairaanhoitopiirin järjestämiin kokouksiin ja koulutustilaisuuksiin.

Aloittaan salin nimeämiseksi teki Turun lääketieteen historian yhdistys. Salin nimeämisestä päätti sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen. Samalla päätöksellä nimettiin viisi muuta kokoustilaa. Toinen suuri, vuodesta 2003 käytössä ollut luentosali nimettiin Risto Lahesmaa –saliksi.

Neljä muuta T-sairaalan tilaa saivat nimensä Aleksander Klossnerin, Veikko Jussarin, Pekka Brummerin ja Otto H. Meurmanin mukaan.

Heikki Puhakka (vas.), Olli-Pekka Lehtonen, Pentti Huovinen ja Tapani Rönnemaa
muistelivat 1700-luvulla eläneen Johan Haartmanin toimintaa
Turun Lääketieteenhistorian yhdistyksen kanssa pidetyssä nimeämistilaisuudessa.
(Kuva: Esa Halsinaho) Lisää kuvia.

Tietoja Johan Haartmanista (1725–1787)

Teksti: Heikki Puhakka

Johan Haartman oli vuonna 1759 toimintansa aloittaneen Turun Lasaretin ensimmäinen lääkäri ja Turun Akatemian ensimmäinen suomalainen lääketieteen professori. Häntä kutsutaan usein Suomen lääketieteen isäksi.

Johan Haartman syntyi 19.9.1725 Paimion pappilassa. Hänen isänsä oli Turun Akatemian logiikan ja metafysiikan sekä myöhemmin teologian professori.

Haartman kirjoittautui Turun Akatemiaan v. 1741, mutta joutui pian pakenemaan Tukholmaan Hattujen sodan jälkeistä venäläismiehitystä. Tukholmassa hän toimi aluksi apteekkioppilaana tarkoituksenaan kouluttautua apteekkariksi ja perustaa Turkuun uusi apteekki. Kuitenkin piispa Johannes Browallius neuvoi häntä suuntautumaan lääketieteeseen ja aloittamaan opinnot Uppsalassa.

Haartman valmistui v. 1753 lääketieteen lisensiaatiksi opettajanaan mm. Carl v. Linné. Haartman nimitettiin v. 1754 juuri perustettuun Turun ja Porin piirilääkärin virkaan. Vuosina 1759 ja 1765 hän kirjoitti ensimmäiset kansantajuiset lääketieteen ja tautien oppikirjansa. Osa oppikirjan teksteistä oli jo tuohon aikaan suomenkielisiä. Haartman käynnisti Suomessa variolaation eli rokotuksen isorokkoa vastaan. Kuolleisuus isorokkoon oli tuohon aikaan 20–30 %.

Ruotsin ensimmäinen sairaala Serafimerlasarettet avattiin Tukholmassa v. 1752. Erinäisistä vaikeuksista huolimatta Ruotsin kuningas Adolf Fredrik antoi Turun Lääninlasaretille perustamisluvan v. 1756. Sairaala rakennettiin osaksi mm. kolehtien avulla saaduilla varoilla. Ensimmäiset potilaat otettiin sairaalaan keväällä v. 1759. Haartmanilla oli huomattava merkitys Turun lasaretin perustamisessa ja hänet nimitettiinkin sairaalan ensimmäiseksi lääkäriksi.

Lääketieteen professori Johan Lechen sairastuttua Johan Haartman nimitettiin v. 1764 Turun Akatemian lääketieteen apulaiseksi ja jo seuraavana vuotena hänet nimitettiin ensimmäisenä suomalaisena Turun Akatemian lääketieteen professoriksi. Hänen akateeminen opettajauransa kesti kaikkiaan 22 vuotta.

Turun Lääninlasaretti toimi Suomen ensimmäisenä akateemisena opetussairaalana. Haartmanin johdolla julkaistiin kaikkiaan 15 väitöskirjaa sekä lisäksi useita tieteellisiä teoksia. Hän järjesti Turun Akatemiassa ensimmäisen tohtorinpromootion v. 1781. Hänet kutsuttiin Kuninkaallisen tiedeakatemian jäseneksi v. 1765 ja v. 1778 hänelle myönnettiin Kuninkaallisen Vaasan Ritarikunnan ritarin arvo.

Uransa aikana Johan Haartman keräsi melkoisen omaisuuden. Koska hänellä ei ollut lapsia, hän lahjoitti Turun Akatemialle huomattavan määrän varoja, joiden avulla perustettiin ainakin kolme uutta professorin virkaa.

Haartman kuoli ilmeisesti tuberkuloosiin v. 1787. Johan Haartmania on myöhemmin itseoikeutetusti kutsuttu Suomen lääketieteen isäksi.