Sotessa katse ihmiseen

Sairaalaneuvos Olli-Pekka Lehtosen mielestä sote-uudistuksessa pitäisi puhua enemmän väestön terveydestä ja siihen vaikuttamisesta. Syrjäytymisen ehkäisy on avainasemassa.

 Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin johtaja Seija Aaltonen onnitteli Olli-Pekka Lehtosta juhlaseminaarissa.

Ahvenanmaan maakuntalääkärinä työskentelevä Olli-Pekka Lehtonen on Suomen 14. sairaalaneuvoksen arvon saanut henkilö. Tasavallan presidentti myönsi arvonimen sairaanhoitopiirin esityksestä viime itsenäisyyspäivänä. Lehtonen työskenteli sairaanhoitopiirin johtajana vuosina 2010–2016.

Lehtonen puhui sote-uudistuksesta 30.1. järjestetyssä kutsuseminaarissa. Hänen mielestään uudistuksesta puhutaan liikaa palveluiden kapasiteetin näkökulmasta.

– Sote-uudistuksen keskustelussa päähuomio on toistaiseksi ollut siinä, miten noin 26 miljardin euron sosiaali- ja terveyspalveluiden vuosittainen liikevaihto jaetaan ja hallitaan Suomessa. Yhtenä uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli kolmen miljardin suuruinen kustannusten kasvun leikkaus. Valitettavan vähän on keskusteltu siitä, miten tavoitteeseen päästään, hän totesi.

Palveluiden tuottavuuden parantaminen on yksi keino. Kehitystyön tuloksena saadaan aikaan sama määrä vähemmillä kustannuksilla. Palveluiden vaikuttavuutta voidaan myös kehittää, esimerkiksi koko maassa kuolevuus sepelvaltimokohtaukseen on laskenut kymmenen prosenttia 15 vuodessa.

Kuka pääsee hoitoon?

Lehtosen mukaan uudistuksessa pitää muistaa tavoite palveluiden paranemisesta. Hän kertoi esimerkin masennuspotilaista Hämeenlinnassa. Lähes puolet heistä oli hoitojärjestelmän ulkopuolella vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan.

– Voi olla vielä tärkeämpää kokonaisuuden kannalta saada ylipäänsä potilaat hoitoon, kuin kehittää hoidossa jo olevien potilaiden hoitoa, hän sanoi.

Enemmän pitäisi myös keskustella, miksi yksilöt sairastuvat. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve vähenee, jos ihmisten sairastumista ja sosiaalisen tuen tarvetta voidaan vähentää. Kunnilla on edelleen tärkeä rooli kansalaisten elämän ja elinympäristön kehityksessä.

– Syrjäytymisen aiheuttamia mielenterveysongelmia ei voi eikä kannata ratkaista pelkästään mielenterveyspalveluiden saatavuutta kasvattamalla.  Tärkeää on puuttua syrjäytymisen rakenteellisiin syihin, hän sanoi.

Ahvenanmaalaiset onnellisia

Lehtonen kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan ahvenanmaalaiset, etenkin yli 65-vuotiaat, tuntevat itsensä huomattavasti terveemmiksi kuin muut suomalaiset. Sairastavuudessa ero näkyy selvästi etenkin mielenterveyshäiriöissä.

– Voi olla, että yhteisöllisyys Ahvenanmaalla mahdollistaa pienemmän palvelutarpeen mielenterveyspalveluissa. Elämänasenteellakin on merkitystä. Olen huomannut, että monet ahvenanmaalaiset suhtautuvat positiivisesti elämään, samaan tapaan kuin Myrskyluodon Maija, hän sanoi.

Lehtosen mukaan yhteisöllisyys näkyy myös siten, että kunnat, yritykset ja yksityiset ihmiset puhaltavat yhteen hiileen. Ahvenanmaalla on vain yksi yhteinen strategia www.barkraft.ax

Sen tavoitteena ovat onnelliset ihmiset, jotka voivat kasvaa ja kehittyä.

– Sote-uudistuksessa tarvitaan maakunnan alueen kattava strategia, jossa on yhteen sovitettu sekä hallinnollisen maakunnan että kuntien strategiat, hän sanoi.

Lue koko esitys: Kunnat ja maakunnat Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa.ppt

Monia asia puoltaa Länsirannikon yliopistosairaalaa

Professori Teemu Malmi kertoi Länsirannikon yliopistollisesta sairaalasta tekemästään selvityksestä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa työskentelevä Malmi on kerännyt tietoa haastatteluilla sekä muun muassa Järvi-Suomen ja Pirkanmaan vastaaviin hankkeisiin tutustumalla.

Hän löysi useita puoltavia seikkoja länsirannikon yhdistymiselle.

– Teknologia, lääketiede, lainsäädäntö, kilpailu ja monet muut seikat vaikuttavat sairaalatoimintaan jatkossa. Näihin muutoksiin olisi helpompaa ja kustannustehokkaampaa vastata isona yksikkönä, hän totesi.

Hanke voisi myös olla keino turvata laajat erikoissairaanhoidon palvelut, mukaan lukien tehohoito ja ympärivuorokautinen päivystys, myös Vaasassa ja Porissa.

Eduskunta päättää lähiaikoina, toteutuuko hallituksen esitys, jonka mukaan ympärivuorokautinen päivystys loppuisi Vaasan keskussairaalasta. Myös nukutusta vaativat leikkaukset silloin loppuvat. Hallitus esittää Vaasan sairaanhoitopiirin päivystyssairaalaksi Seinäjoen keskussairaalaa.

Lainsäädäntö on toistaiseksi esteenä Länsirannikon yhteisen yliopistosairaalan perustamiselle. Malmin mukaan paras yhtiömuoto olisi maakuntien yhdessä omistama liikelaitos. Se edellyttää lakimuutosta. Malmi kannustaa jatkamaan lainsäädäntöön vaikuttamista, yhteistyössä Pirkanmaan, Kanta-Hämeen sekä Järvi-Suomen alueen sairaanhoitopiirien kesken.

– Kunkin maakunnan ja/tai sairaanhoitopiirin osalta laaditaan viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma. Tässä tulisi edetä nopeasti, hän esitti.

Lue koko esitys: Länsirannikon yliopistollinen sairaala selvitys - TURKU 2018.ppt

Varsinais-Suomen sote rakentuu

Muutosjohtaja Antti Parpo kertoi uuden maakuntaorganisaation rakentamisesta sote-uudistuksen tarpeisiin.

Nykyisten sote-toimijoiden toiminnan organisoitumisesta uudistusta silmällä pitäen on pidetty yksi kokoontuminen. Mietittävää on muun muassa, perustetaanko yksi vai useampia liikelaitoksia. Parpo korosti vastuunjaon tärkeyttä maakunnan ja liikelaitoksen tai –laitosten välillä. Maakunnan vastuulla on, riittävätkö rahat.

Hänen mukaansa sote-uudistusesitys sisältää mekanismeja, jotka uhkaavat kustannusten hillitsemistavoitetta.

Parpon mukaan kaikissa kunnissa tulee säilymään sote-vastaanottopalvelut. Tämä linjaus tullaan julkaisemaan lähiaikoina.

Valmistelu jatkuu työryhmissä ja –pajoissa.

Seminaarin aluksi yhteiskuvaan asettuivat professori Teemu Malmi Aalto-yliopistosta, sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä, Olli-Pekka Lehtonen ja hänen vaimonsa, silmäklinikan vastuualuejohtaja Hanna Vaahtoranta-Lehtonen.

Teksti ja kuvat: Suvi Vainio