Skolioosipotilailla korkea elämänlaatu viisi vuotta leikkauksen jälkeen

Skolioosipotilaat, jotka on leikattu nuoruusiän idiopaattisen skolioosin vuoksi, voivat viisi vuotta leikkauksen jälkeen yhtä hyvin kuin terveet verrokit. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jossa on mukana 55 Tyksissä leikattua potilasta.

Kaikilla tutkimuksen potilailla oli nuoruusiän idiopaattinen skolioosi ja heidät leikattiin modernilla pedikkeliruuvimenetelmällä vuosina 2009–2013. Potilaiden keski-ikä leikkauksen ajankohtana oli 15 vuotta.

Erikoislääkäri Linda Helenius.

– Leikattujen potilaiden kohdalla elämänlaatu parani merkittävästi verrattuna niihin, joita ei leikattu. Myös selkäkipu väheni, sanoo anestesian erikoislääkäri Linda Helenius. Ero leikkaamattomiin on huomattava.  

Leikatut nuoret selviytyvät kaikista elämänlaatuun liittyvistä osa-alueista, kuten kipu, omakuva ja aktiivisuustaso, yhtä hyvin kuin terveet verrokit vertailuryhmässä. Ainoa alue, jossa he saavat huonomman tuloksen, on toimintakyky, joka jää alhaisemmaksi johtuen pitkästä luudutusleikkauksesta.

Uusintaleikkauksen on tarvinnut ainoastaan yksi potilas. 

Tutkimuksessa verrattiin siis leikattuja potilaita 49 ei-leikattuun potilaaseen ja 49 terveeseen verrokkiin Ruotsista. Verrokit olivat saman ikäisiä ja samaa sukupuolta kuin leikatut.

 – Totesimme, että 14 prosenttia leikatuista potilaista kärsi kohtalaisesta kivusta vielä viisi vuotta leikkauksen jälkeen, mikä on samalla tasolla kuin terveillä verrokeilla, joista 13 prosenttia ilmoittivat kohtalaista selkäkipua. Ei-leikatuista jopa 53 prosenttia koki kohtalaista selkäkipua, sanoo Helenius.

Artikkeli tutkimuksesta julkaistiin hiljattain lääketieteellisessä julkaisussa "The Journal of Bone and Joint Surgery". Tutkimus on osa Linda Heleniuksen väitöskirjaa.

Tyks tutkii ja kehittää aktiivisesti uusia leikkausmenetelmiä hoitaa skolioosipotilaita. Tavoitteena on välttää luudutusleikkauksia. Samalla Tyks kehittää kivunhoitoa selkäleikkausten yhteydessä.

Muut kirjoittajat Tyksistä on Heleniuksen aviomies, ylilääkäri Ilkka Helenius, erikoislääkäri Markus Lastikka, ylilääkäri Olli Pajulo, tutkimushoitaja Hanna Oksanen ja ylilääkäri Tuula Manner. Sen lisäksi Karoliinisesta instituutista on kolme kirjoittajaa mukana tutkimuksessa.

Teksti ja kuva: Nadine Karell