Sairaanhoitopiiri menestyi tekonivelleikkausten seurantatutkimuksessa

Sairaalajohtaja Virolainen: keskittäminen parantaa leikkausten laatua

Kuvassa ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Petri Virolainen on aloittamassa polvileikkausta apunaan instrumenttihoitaja Anniina Lehti (vas.) ja valvova hoitaja Ulla Hurme (takana). Leikattavaan raajaan tehdään tässä ns. verityhjiötä, mikä vähentää verenvuotoa leikkauksen aikana. (Kuva: VSSHP, Mikael Soininen)

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) sairaalat tekevät laadukkaita tekonivelleikkauksia, kun tuloksia verrataan Suomen kaikkien sairaaloiden kesken ja mittarina käytetään polven ja lonkan tekonivelten uusintaleikkauksia murtuman, bakteeritulehduksen, proteesin sijoiltaan menon tai huonon tukevuuden vuoksi. THL:n ylläpitämään tekonivelrekisteriin kootut sairaalakohtaiset uusintaleikkaustiedot on juuri julkaistu Artroplastiayhdistyksen nettisivuilla.  

Tyksissä lonkkaproteesin vuonna 2014 saaneista 3,5 prosenttia ja polviproteesin saaneista 1,7 prosenttia joutui käymään uusintaleikkauksessa vuoden 2015 loppuun mennessä.

Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolainen on tyytyväinen nyt esitettyihin lukuihin, vaikka vieläkin voi parantaa.

– Meidän sairaanhoitopiirissämme tekonivelkirurgia on jo keskitetty, mikä varmasti osin selittää parantuneita lukuja. Meillä ei enää tehdä tekonivelkirurgiaa Loimaalla eikä Vakka-Suomen sairaalassa. Salon sairaalan toiminnat olemme yhdistäneet Tyksin Kirurgisen sairaalan kanssa. Odotamme tulosten jatkossa vieläkin parantuvan, Virolainen toteaa.

Virolaisen mukaan VSSHP:n leikkauskäytänteet ovat yhtenäistyneet ja työtä tehdään paljolti samalla joukolla. Toiminnan yhdistymisen seurauksena tiimit ovat oppineet myös paljon uutta.

Petri Virolainen. (Kuva: VSSHP, Esa Halsinaho)

Tuoreet sairaalakohtaiset tulokset julki ensimmäistä kertaa

Sairaalakohtaisia tietoja lonkkien ja polvien tekonivelten uusintaleikkauksista ei aiemmin ole ollut julkisesti nähtävissä. Tulokset perustuvat vuonna 2014 tehtyjen leikkausten seuraamiseen vuoden 2015 loppuun saakka. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin 8 231 lonkan ja 10 017 polven tekonivelen ensileikkausta. Luvusta puuttuvat Päijät-Hämeen keskussairaalan leikkaukset sekä osa BCB Medicalin tiedostoihin rekisteröityneistä leikkauksista.

Tuoreet sairaalakohtaiset tulokset uusintaleikkauksista löytyvät toistaiseksi vain Artroplastiayhdistyksen verkkosivuillaan julkaisemasta taulukosta. Vihreä väri taulukossa kertoo kyseisen sairaalan ilmoituskattavuuden olleen muita matalampi.

www.suomenartroplastiayhdistys.fi/files/kopio_lonkka_ja_polvi-uusinnat.pdf

Yliopistosairaalat – Taysin Tekonivelsairaala Coxa, Husin Peijaksen sairaala, Tyks, KYS ja OYS – muodostavat oman joukkonsa, koska niihin valikoituvat vaikeasti sairaat ja riskialttiit potilaat.

Lonkkaproteeseissa yliopistosairaaloiden uusintaleikkausprosentti vaihteli välillä 3,0–5,5. Tulokset olivat muutoin yhteneviä, mutta Oulun yliopistollisessa sairaalassa uusintaleikkausprosentti oli hieman muita yliopistosairaaloita korkeampi.

Tyksin tulos oli 3,5 prosenttia, eli 17 potilasta 484 lonkkaleikatusta joutui uusintaleikkaukseen. Tyksin lisäksi Vakka-Suomen sairaala (57 leikattua, 0 uusintaa = 0 %), Salon aluesairaala (98 leikattua, 2 uusintaa = 2,0 %) ja Turunmaan sairaala (97 leikattua, 2 uusintaa = 2,1 %) menestyivät hyvin.

Lonkan uusintaleikkausosuus oli viisi prosenttia tai sen yli Oulun yliopistollisessa sairaalassa (5,5 %), Kainuun keskussairaalassa (9,6 %), Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa (5,0 %) ja Savonlinnan keskussairaalassa (9,5 %).

Polviproteesien uusintaprosentit yliopistosairaaloissa vaihtelivat välillä 1,1–5,4. Yliopistosairaaloiden tulokset olivat polvileikkauksissa muutoin yhteneviä, mutta Oysin uusintaleikkausprosentti oli hieman muita yliopistosairaaloita korkeampi. On huomioitava, että Kuopion uusintaleikkausten ilmoituskattavuus on varsin alhainen, joten siltä osin tulos ei ole täysin vertailukelpoinen muiden kattavammin raportoineiden yksiköiden kanssa.

Tyksissä leikattiin uudelleen 10 polvipotilasta 574:stä eli uusintaprosentti oli 1,7. Salon aluesairaalassa leikatuista polviproteesi uusittiin yhdellä potilaalla 99:stä (1,0 %), Turunmaan sairaalassa kolmella potilaalla 153:sta (2,0 %) ja Vakka-Suomessa neljällä potilaalla 149:stä (2,7 %).

Polven uusintaleikkausosuus oli yli 5 prosenttia tai sen yli Oulun yliopistollisessa sairaalassa (5,4 %), Länsi-Pohjan keskussairaalassa (8,2 %) ja Seinäjoen keskussairaalassa (7,3 %).

Määrä lisää laatua

Virolaisen mukaan useissa tekonivelkirurgiaa koskevissa tutkimuksissa on todettu, että lääkärikohtaisella ja sairaalakohtaisella leikkausmäärällä on oleellinen vaikutus toiminnan laatuun ja kustannuksiin.

– Pienissäkin keskuksissa voidaan tehdä laadullisesti hyvää työtä, mutta isoimmissa keskuksissa laatu on tasaisempaa ja parhaimmat hoitokäytänteet otetaan todennäköisemmin käyttöön. Kustannuksissa skaalaetu on merkittävä.

– Tekonivelkirurgiaa ja etenkin uusintaleikkauksia tehdään Suomessa vielä liian monessa yksikössä. Selvitysten mukaan edullisinta olisi keskittää toiminta 7–10 keskukseen. Ihan siihenkään ei tarvitse mennä, mutta kyllä selvä keskusten vähentäminen varmasti edessä on. Suomen Artroplastiayhdistyksen suosituksen mukaan leikkauksia tekevässä yksikössä pitäisi päästä 500 vuosittaisen toimenpiteen määriin, Virolainen toteaa.

Huoli rekisterin kehitystyön jatkosta

Tekonivelleikkauksia tekevät ortopedit ovat huolissaan Implanttirekisterin tulevaisuudesta, sillä THL on irtisanonut rekisteriä päivittäneen henkilön ja siirtänyt teknisen asiantuntijan pääosin toisiin tehtäviin. Rekisteri käyttöliittyminen on vasta saatu tähän kuntoon, jossa toiminnan seuranta on mahdollista.

Keijo Mäkelä. (Kuva: VSSHP, Marjo Peltoniemi)

– Koko rekisterin jatkokäyttö ja kehittäminen on nyt uhattuna. Olemme ehdottaneet THL:lle, että rekisterin ylläpitämiseksi otettaisiin käyttöön proteesikohtainen rekisterimaksu, jolloin proteesien toimittajat maksaisivat määrätyn summan jokaisesta käyttöön otetusta proteesista. Rekisterin ylläpito- ja kehittämistyö, joka on valmistajien ja käyttäjien yhteinen etu, voitaisiin hyvin ylläpitää näillä maksuilla, toteaa asiantuntijaryhmän puheenjohtaja KeijoMäkelä, joka toimii Tyksin tekonivelkirurgian vastuulääkärinä.

– Leikkaustoiminnan kehittymisen kannalta on tärkeää että raportointijärjestelmät pysyvät hyvässä kunnossa. Näin ongelmiin päästään puuttumaan ajoissa. Keijo Mäkelän työ pohjoismaisen rekisterin johtajana ja kansallisen rekisterin kehittäjänä on siksi ensiarvoisen tärkeää, Virolainen toteaa.

Lisätietoja

Artroplastiayhdistys on julkaissut sairaalakohtaiset tulokset uusintaleikkauksista ja tiedotteen tekonivelrekisteristä verkkosivullaan, http://www.suomenartroplastiayhdistys.fi/, otsikolla "Suomen tekonivelrekisterin kehitystyö vaarassa THL:n supistusten vuoksi".

Suora linkki pdf-muotoiseen taulukkoon: http://www.suomenartroplastiayhdistys.fi/files/kopio_lonkka_ja_polvi-uusinnat.pdf, jossa vihreä väri taulukossa kertoo sairaalan ilmoituskattavuuden olleen muita matalampi.

Suomen Artroplastiayhdistys kehittää tekonivelkirurgiaa ja siihen liittyvää tutkimustoimintaa Suomessa.

THL:n implanttirekisteri (Endonet) löytyy osoitteesta https://www.thl.fi/far.   

​Tiedotteen toimittivat Tuula Vainikainen ja Esa Halsinaho.