Sairaanhoitopiiri alkaa neuvotella kuntien kanssa asukaskohtaisesta valmiusmaksusta

Valtion korvaukset kattavat vain puolet koronan kustannuksista

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin talouden kehitys on heikentynyt merkittävästi koronapandemiaan varautumisen ja valmiuden rakentamisen ja ylläpitämisen vuoksi. Suorat valtionavustukset kattavat arviolta vain vajaa puolet koronapandemiasta johtuvista tuottojen menetyksestä ja lisäkustannuksista eli 32 miljoonasta eurosta. Tämän vuoksi sairaanhoitopiiri esittää, että kaikilta 28 jäsenkunnalta perittäisiin tänä vuonna erillinen koronasta johtuva valmiusmaksu, joka olisi 23 euroa asukasta kohden. Tällä kerättäisiin kaikkiaan noin 11 miljoonaa euroa.

Lisäksi sairaanhoitopiirin omat yksiköt säästävät loppuvuoden aikana yhteensä 2 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti kokouksessaan poikkeuksellisista toimista koronasta johtuvien tuottomenetysten ja ylimääräisten kulujen kattamiseksi tiistaina 15.9.2020.

– Sairaanhoitopiirin taloudellinen tilanne on erittäin vakava. Valtionrahoituksen toteutuminen on toiminnallemme välttämätön. Se ei kuitenkaan kata läheskään kokonaan koronasta tälle vuodelle kertynyttä laskua. Tässä tilanteessa meidän on lähdettävä neuvottelemaan yhdessä kuntien kanssa ratkaisua, jolla selviämme vaikeasta tilanteesta. Lisäksi, jatkamme sairaanhoitopiirissä kustannushallintaa loppuvuoden aikana. Haluan korostaa, että asiakkaille tilanne ei tässä vaiheessa heijastu, vaan meille hoitoon ja tutkimuksiin pääsee ja tuleekin hakeutua tavalliseen tapaan, sanoo sairaanhoitopiirin johtaja Matti Bergendahl.

Keväästä alkaen merkittävästi heikentynyt taloudellinen tilanne johtuu koronapotilaiden hoitoon varautumisesta sekä poikkeuksellisen valmiuden rakentamisesta ja sen ylläpitämisestä. Sairaanhoitopiiri arvioi, että korona aiheuttaa 31,5 milj euron ylimääräisen alijäämän vuodelle 2020. Samaan aikaan jäsenkuntien maksuosuuksien ennakoidaan alittavan talousarvion noin 25 miljoonaa euroa.

– Olemme kaiken aikaa toimineet harkiten sekä punninneet hankintoja ja investointeja huolella emmekä ole toistaiseksi joutuneet henkilöstöön kohdistuviin toimenpiteisiin. Hoidon saatavuuden ja hoitovelan osalta tilanteemme Varsinais-Suomessa on onneksi hyvä. Emme voi viivästyttää kertyneiden lisäkulujen kattamista ja toivomme, että pääsemme yhdessä kuntien kanssa tasapuoliseen ratkaisuun. Ehdotuksemme lähtee jäsenkuntien kevään kuntaneuvotteluissa esittämästä toiveesta. Alijäämän kattamista ei haluttu siirtää tulevaisuuteen ja toiveena oli, että kustannusrasitus vuosien välillä pidettäisiin mahdollisimman pienenä ja tasaisena, Bergendahl sanoo.

Koko koronapandemian lasku ei ole vielä täysin tiedossa. Kansallinen pandemian torjunta ja hoito tarkentuvat ja tilanne elää koronatilanteen mukaan jatkuvasti. Lisäksi testauskapasiteettia kasvatetaan uusilla investoinneilla ja henkilöstöresurssien lisäämisellä muun muassa näytteenottoon kansallisen strategian mukaisesti. Sairaanhoitopiirin hallitus palaa tarvittaviin talouden toimenpiteisiin seuraavassa kokouksessaan lokakuussa.

Keskittyminen koronaviruspandemian torjuntaan ja valmiuden nostamiseen vähensi normaalia sairaanhoitoa keväällä poikkeuksellisen paljon. Elektiivistä eli ei-kiireellistä toimintaa jouduttiin osin supistamaan merkittävästi, jotta valmiuslain edellyttämä valmiustason nosto ja tehohoitokapasiteetin kasvattaminen oli mahdollista. Lisäksi potilaat itse peruivat tutkimus- ja hoitoaikojaan noudattaessaan rajoitussuosituksia.

Sairaanhoitopiiri lähtee siitä, että valtio korvaa koronasta aiheutuvat kulut

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri hakee lisätalousarviosta myönnettyjä valtionavustuksia koronapandemian kustannusten kattamiseksi. Elokuun lopussa vahvistettujen jakoperusteiden mukaan on kuitenkin ennakoitavissa, että valtion tuki jää noin 15 miljoonaan euroon, mikä kattaa vain noin 48 prosenttia sairaanhoitopiirin arvioimasta tarpeesta.

– Valtionavustusten jakoperusteissa ei ole otettu huomioon yliopistosairaaloiden keskeistä roolia koronapandemian hoidossa. Ainoastaan viidennes rahoituksesta kohdennetaan tehohoitopäivien, hoitopäivien ja testausmäärien suhteessa ja koko muu osuus eli 80 prosenttia kaikkien sairaanhoitopiirien asukaslukujen mukaisesti, Bergendahl sanoo.