Raskausajan D-vitamiinitasolla yhteys lapsen MS-tautiriskiin

Tyksin, Harvardin ja THL:n tutkimusjulkaisu:

Äitien, joiden D-vitamiinitaso oli alkuraskauden aikana korkeampi, lapset sairastuivat harvemmin MS-tautiin kuin niiden äitien lapset, joiden D-vitamiinitaso oli alhaisin. Tyksin neurologitutkijat julkaisivat tutkimustulokset JAMA Neurology -julkaisussa yhdessä Harvardin ja THL:n tutkijoiden kanssa maaliskuussa.

MS-taudin aiheuttajaa ei edelleenkään tunneta. Taudin synnyn ajatellaan liittyvän immunologisen toleranssin murtumiseen ja poikkeavan immuunivasteen syntymiseen omille keskushermoston antigeeneille. Ympäristötekijöiden lisäksi geneettinen alttius vaikuttaa riskiin sairastua.

Viime vuosina on saatu näyttöä siitä, että altistavia geneettisiä ja ympäristötekijöitä ovat ainakin tupakointi, vähäinen D-vitamiinin saanti ja Epstein-Barr (EBV)-virusinfektio. D-vitamiinin mahdollisen MS-taudilta suojaavan vaikutuksen ajankohtaa ei vielä tunneta, mutta immunologisen toleranssin tiedetään alkavan muodostua jo sikiöaikana.

Tyksin, THL:n ja Harvardin yliopiston tutkijat selvittivät tapaus-verrokkitutkimuksella äidin ensimmäisen raskauskolmanneksen ajan seerumin D-vitamiinipitoisuuden yhteyttä jälkikasvun MS-tautiriskiin.

Tutkimusaineistona oli THL:n Finnish Maternity Cohort -seerumipankki Oulussa, jossa on 1,5 miljoonaa seeruminäytettä 800 000 raskaana olleesta suomalaisesta naisesta vuodesta 1983 alkaen. Tutkimus tehtiin MS-epidemiologian uranuurtajan, Harvardin yliopiston epidemiologian professorin Alberto Ascherion työryhmän kanssa.

– Tunnistimme 197 MS-tautiin sairastunutta henkilöä, joista 193:lta saatiin määritettyä D-vitamiinipitoisuus äidin alkuraskauden verinäytteistä. Niillä henkilöillä, joiden äitien seerumin D-vitamiinipitoisuus alkuraskauden aikana oli korkeimmassa viidenneksessä, oli 41 prosenttia pienempi riski sairastua MS-tautiin verrattuna niihin, joilla pitoisuus oli matalimmassa viidenneksessä, selvittää dosentti Merja Soilu-Hänninen Tyksin Neurotoimialueelta.

Entuudestaan tiedetään, että MS-tauti on sitä yleisempää, mitä kauemmas mennään päiväntasaajalta. On esitetty, että MS-taudin poikkeavan maantieteellisen jakauman selityksenä voisi olla juuri vähäinen D-vitamiinin saanti korkean esiintyvyyden alueella.

– Aiemmissa tutkimuksissamme olemme todenneet, että Suomessa D-vitamiinin puutos on talvikuukausina tavallista sekä MS-potilailla että kontrolleilla. Olemme havainneet myös, että seerumin D-vitamiinipitoisuudet ovat alhaisempia MS-taudin pahenemisvaiheiden aikana kuin oireettomana aikana. Lisätutkimuksia tarvitaan edelleen sen selvittämiseksi, onko D-vitamiinin saantisuosituksia lisäämällä mahdollista vähentää MS-tautiin sairastumista väestötasolla tai riskiryhmissä, kuten MS-potilaiden 1. asteen sukulaisten kohdalla, kertoo Soilu-Hänninen.

Professori Ascherio suosittaa jo nyt saatujen tulosten valossa MS-potilaiden D-vitamiinilisän vuorokausimääräksi 50 mikrogrammaa ympäri vuoden, eli noin viisikertaista annosta terveiden aikuisten saantisuosituksiin nähden.

Tutkimuksen on rahoittanut NIH (National Institutes of Health).

MS-tauti pähkinänkuoressa

MS-tauti (multippeliskleroosi) on yleisin toimintakyvyn heikkenemistä aiheuttava nuorten ihmisten neurologinen sairaus. MS-tauti on autoimmuunitauti, jossa immuunisolut tuhoavat keskushermoston myeliiniä. Tämä johtaa neurologisiin oireisiin ja toimintakyvyn heikkenemiseen.

MS-taudin syytä ei tunneta, mutta tiedetään, että sen taustalla vaikuttavat tulehdus, perimä ja ympäristötekijät. Suomessa on arvioitu olevan noin 7000 MS-tautia sairastavaa henkilöä, mutta tuoreempien tutkimusten mukaan todellinen määrä on tätä korkeampi, noin 9000 henkilöä. MS-tautiin sairastutaan keskimäärin 30-vuotiaana ja tauti on naisilla yleisempi kuin miehillä.

Taudin oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat. Osalla potilaista on erittäin lievä tauti, toisilla tauti voi olla hyvinkin raju ja edetä nopeasti. Yleisimpiä oireita ovat liikeratojen vaurion aiheuttama lihasheikkous ja lihasjäykkyys, kävely-, näkö- ja tasapainohäiriöt ja huimaus, rakon ja suolen toimintahäiriöt ja poikkeava uupumus.

Julkaisu: Kassandra L. Munger, Julia Åivo, Kira Hongell, Merja Soilu-Hänninen, Heljä-Maria Surcel, Alberto Ascherio: Vitamin D Status During Pregnancy and Risk of Multiple Sclerosis in Offspring of Women in the Finnish Maternity Cohort. JAMA Neurol. 2016 Mar 7.doi:10.1001/jamaneurol.2015.4800 [Epub ahead of print]

Tyks: Tutkijoista LL Julia Åivo on neurologian ylilääkäri Tyks Vakka-Suomen sairaalassa ja LL Kira Hongell on neurologiaan erikoistuva lääkäri Tyksissä, dosentti Merja Soilu-Hänninen on hallinnollinen osastonylilääkäri Tyks Neurotoimialueella.

Harvard: Kassandra L. Munger työskentelee ravitsemustieteen laitoksessa ja professori Alberto Ascherio epidemiologian laitoksessa.

THL: Dosentti, FT Heljä-Marja Surcel on erityisasiantuntija THL:n Oulun toimipisteessä.

Tämän tiedotteen laati lääketieteen toimittaja ja tiedetiedottaja Tuula Vainikainen, joka avustaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä tutkimusta koskevassa viestinnässä. Hänet tavoittaa sähköpostiosoitteella tuula.vainikainen(a)saunalahti.fi ja puhelinnumerosta 045 671 9558.