Pohjoismaiset melanooma-asiantuntijat koolla Turussa 4.-5.9.2014

TUTKIMUS TUOTTAA UUSIA HOITOVAIHTOEHTOJA

Uudet lääkehoidot, melanoomasolujen käyttäytymiseen vaikuttava geeni, vartijasolmukeleikkaukset ja eri syöpäkeskusten hoitotulosten vertailu ovat Turussa 4.-5.9. järjestettävän pohjoismaisen melanoomakokouksen aiheita.

Monitieteiseen kokoukseen (10th Nordic Melanoma Meeting) osallistuu 150 eri alojen asiantuntijaa, enimmäkseen syöpälääkäreitä, ihotautilääkäreitä, plastiikkakirurgeja, patologeja, radiologeja, syöpäsairaanhoitajia ja tutkijoita.  Kokouksen tavoitteena on kehittää melanooman hoitoa ja yhteistyötä suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten melanoomaa hoitavien syöpäkeskusten välillä. Kokouksen järjestää Suomen Melanoomaryhmä ry.

Melanooman hoito on yhteistyötä eri erikoisalojen asiantuntijoiden kesken. Kokouksessa kuullaan sekä kaikille tarkoitettuja yhteisiä luentoja että erikoisalakohtaisia tutkimus- ja hoitotuloksia. Pääluennoitsijoina kuullaan professoreita John Kirkwood (Pittsburgh Cancer Institute, USA) ja Omgo Nieweg (Sydney Melanoma Institute, Australia).

Täsmälääkkeitä ja immunologisia lääkkeitä

Melanooman hoito on kehittynyt vauhdilla viime vuosina.

– Syöpälääkärinä minua kiinnostavat erityisesti muiden melanoomaa hoitavien pohjoismaisten kollegojen kokemukset uusista lääkehoidoista. Meillä on nykyisin käytettävissä täsmälääkkeitä ja immunologisia lääkkeitä ja uusia valmisteita on edelleen kehitteillä. Meille suomalaisille lääkäreille on tärkeää kuulla miten ne ovat käytännössä muualla toimineet. Tieto auttaa ja innostaa meitä ottamaan turvallisesti uusia lääkevaihtoehtoja käyttöön, selvittää dosentti, syöpätautien erikoislääkäri Pia Vihinen Tyksistä. Hän on tänä keväänä perustetun Suomen melanoomaryhmän hallituksen jäsen. Melanoomaryhmän puheenjohtajana toimii erikoislääkäri Micaela Hernberg Husista.

Melanoomaan sairastuu vuosittain noin 1 200 suomalaista. Vaativimmat potilashoidot on keskitetty yliopistollisiin keskussairaaloihin, mutta melanoomaa hoidetaan myös suurimmissa keskussairaaloissa, esimerkiksi Tyksin erityisvastuualueella Porissa ja Vaasassa. Tyksin alueella hoidetaan vuosittain noin 200 melanoomaa sairastavaa.

Vartijasolmukeleikkaukset ehkäisevät melanooman leviämistä

Plastiikkakirurgit osallistuvat melanooman leikkaushoitoon. Kirurgiassa vartijasolmuketutkimus omaksuttiin käyttöön nopeasti menetelmän esittelemisen jälkeen. Tyksissä sen käyttö melanooman hoidossa aloitettiin vuonna 2001.

– Olen ollut alusta alkaen ottamassa käyttöön vartijasolmukeleikkauksia melanooman hoidossa Tyksissä. Siksi on erittäin mielenkiintoista päästä vaihtamaan ajatuksia kutsuluennoitsijamme, hollantilaisen professori Omgo Niewegin kanssa, joka työskentelee Sydneyn melanoomainstituutissa Australiassa. Nieweg on mukana kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin äsken New England Journal of Medicinessä. Suora tietojenvaihto kollegoiden kesken ja verkostoituminen samoja asioita tutkivien ja hoitavien kesken on näiden kokoontumistemme tärkeimpiä puolia, toteaa Tyksin plastiikkakirurgi Ilkka Koskivuo, joka toimii myös suomalaisen melanooman Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtajana.

Nordic Melanoma Meeting järjestetään nykyisin vuosittain. Ensimmäinen järjestettiin Ivalossa vuonna 1998. Seuraavan kokouksen järjestelyvastuussa ovat ruotsalaiset. Turussa kokous järjestetään Hotelli Blu Marinan kongressitiloissa.

Melanooma lyhyesti:

Melanosyyteistä eli tummasoluista alkava melanooma on ollut jo vuosikymmenien ajan nopeimmin yleistyviä syöpiä sekä Suomessa että muissa länsimaissa. Suomessa ihomelanoomaan sairastutaan nuorempana kuin muihin ihosyöpiin.

Tärkein riskitekijä on auringon UV-säteilyn aiheuttama ihon palaminen. Ihon suojaaminen auringolta on tärkein tapa välttää melanooman syntyminen. Riski sairastua ihomelanoomaan kasvaa kymmenkertaiseksi, jos henkilö on sairastanut melanooman aiemmin tai hänellä on runsaasti luomia. Myös lähisukulaisen sairastama melanooma on riskitekijä.

Ihomelanoomista alle kolmannes syntyy vuosia muuttumattomana pysyneeseen luomeen, mutta peräti 70–80 prosenttia aiemmin terveeseen ihoon. Tärkein hoitomuoto on ihomuutoksen kirurginen poisto riittävän laajasti. Monille tämä riittää.

Leikkauksen jälkeen liitännäishoitona voidaan käyttää myös monisolunsalpaajahoitoa tai sädehoitoa. Melanoomarokotukset ovat tällä hetkellä vielä tutkimusvaiheessa. – Lähde: Melanooman Käypä hoito -suosituksen potilasversio.

Lisätietoja saat melanooman Käypä hoito -suosituksen potilasversiosta.

Tämän tiedotteen laati lääketieteen toimittaja Tuula Vainikainen, joka avustaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotusta tutkimusviestintään liittyvissä asioissa. Hänet tavoittaa sähköpostilla etunimi.sukunimi(at)saunalahti.fi, puh. 045 671 9558.