Nuoret sepelvaltimotautipotilaat liian usein työkyvyttömyyseläkkeelle

Tyksin Sydänkeskuksen tutkimus:

Alle 50-vuotiaiden sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden eliniänennuste on ohitusleikkauksen ja pallolaajennuksen jälkeen yleensä hyvä. Silti nuoret potilaat jäävät ohitusleikkauksen ja pallolaajennuksen jälkeen yllättävän usein työkyvyttömyyseläkkeelle, ilmenee Tyksin Sydänkeskuksen tuoreesta tutkimuksesta.    

Lääketieteen lisensiaatti Anna Lautamäen ja tutkimusryhmän tutkimus käsitteli nuorten potilaiden työkyvyttömyyttä sepelvaltimotautitoimenpiteen jälkeen. Yhteensä 1003 sepelvaltimoiden pallolaajennuspotilasta ja 146 ohitusleikattua potilasta osallistui tutkimukseen. Kummankin toimenpiteen jälkeen potilailla oli 41 kuukauden mittaisena seuranta-aikana hyvin vähän sydäntapahtumia. Toimenpiteen jälkeen kuitenkin 11 prosenttia pallolaajennuspotilaista ja 27 prosenttia ohitusleikatuista potilaista päätyi työkyvyttömyyseläkkeelle.

Yleensä alle 45-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeelle päätymisen todennäköisyys on väestössä keskimäärin alle viisi prosenttia neljän vuoden seurannassa. Suurin osa työkyvyttömyyseläkkeen syistä oli sydänperäisiä. Eläköityvillä potilailla todettiin kuitenkin vain vähän sydän- ja aivoinfarkteja ja uutta sydäntoimenpidettä vaativaa oiretta. Siksi juuri sydänperäisistä syistä johtuvan työkyvyttömyyseläkkeen pitäisi olla harvinaista.

– Vaikka nuorilla potilailla hoitotulokset olivat eloonjäännin ja sydäntapahtumien kannalta hyviä, päätyi moni työkyvyttömyyseläkkeelle muutaman vuoden seuranta-aikana. Viiden vuoden kuluttua joka kolmas ohitusleikattu potilas ja joka seitsemäs pallolaajennuksessa ollut potilas oli työkyvyttömyyseläkkeellä. Tämä osoitti selkeän ristiriidan toimenpiteen jälkeisen fyysisen toipumisen ja sydänperäisen työkyvyttömyyseläkkeen määrän välillä, Anna Lautamäki toteaa.

Tutkimustulos on mahdollisesti selitettävissä terveydenhuollon toimijoiden liian varovaisella asennoitumisella sepelvaltimotautipotilaisiin.

– Ehkä etenkin alkuvaiheessa raskaan ohitusleikkauksen jälkeen ajatellaan potilaiden olevan "tarpeeksi" sairaita työkyvyttömyyseläkkeelle ottamatta huomioon todellisuudessa erittäin hyvää toipumisennustetta, pohtii Lautamäki.

Vuosi leikkauksesta eläkkeelle 

Tulkintaa tukee se, että tutkimuksessa mukana olleet potilaat jäivät kovin usein työkyvyttömyyseläkkeelle noin vuoden kuluttua ohitusleikkauksesta. Lyhytaikaisen sairausajan päivärahan pituus leikkauksen jälkeen on tyypillisesti vuosi. Osa potilaista saattaa ohjautua työkyvyttömyysputkeen, vaikka toimenpiteestä toipuminen ja leikkaustuloksen suoma toimintakyky ei ole vielä tiedossa.

– Työkykyarvioon saattaa vaikuttaa perusteeton pessimismi. Ajatellaan, että sydäntoimenpiteen läpikäynyt ihminen on riittävän sairas saamaan pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen. Samalla unohdetaan, että etenkin nuorella potilaalla eliniänennusteen turvaamisen ohella toimenpiteen tärkein tavoite on juuri toimintakyvyn palauttaminen. Tämä toteutuukin valtaosalla hoidetuista, vaikka toimenpiteet eivät tietenkään palauta kaikkien potilaiden työkykyä, selvittää Lautamäki.

Tutkijat muistuttavat, että sydän- ja verisuonitauteja hoitavien kardiologien ja sydänkirurgien on hyvä tähdentää potilailleen ja kollegoilleen, että sydäntoimenpiteiden tavoitteena on nimenomaan työkykyinen elämä.

– Varhainen puuttuminen sydänongelmiin työkyvyn turvaamiseksi ja kuntouttavien toimien järjestäminen voisi tuoda taloudellistakin säästöä, kun huomioidaan alle 50-vuotiaan ihmisen menetetyt työvuodet.

Alkuperäisjulkaisu: Anna Lautamäki, Jarmo Gunn, Juhani Airaksinen, Fausto Biancari, Olli A. Kajander, Vesa Anttila, Jouni Heikkinen, Markku Eskola, Erkki Ilveskoski, Ari Mennander, Kari Korpilahti, Jan-Ola Wistbacka, Tuomas O. Kiviniemi: Permanent work disability in patients ≤50 years old after percutaneous coronary intervention and coronary artery bypass grafting (the CRAGS study). European Heart Journal – Quality of Care and Clinical Outcomes. Vol 3, Issue 2. April 2017.

Tutkijoista Tyksin Sydänkeskuksessa ja Turun yliopistossa työskentelevät Lautamäki, Gunn, Airaksinen, Kiviniemi ja Anttila (Anttila työskenteli tutkimuksen aikana Oulun yliopistossa).

Oulun yliopiston kirurgian klinikassa Biancari ja Heikkinen.

Taysin Sydänkeskuksessa Kajander, Eskola, Ilveskoski ja Mennander.

Vaasan keskussairaalan sisätautiklinikassa Korpilahti ja Wistbacka.

Tämän tiedotteen laati lääketieteen toimittaja, tiedottaja Tuula Vainikainen, joka avustaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä tutkimustiedotukseen liittyvissä asioissa. Sähköposti tuula.vainikainen(at)saunalahti.fi ja puh. 045 6719558.

Kuvassa Tyksin Sydänkeskuksen toimenpidesali. (Kuva: Princeps)