Lihavuuskirurgian kumpikin leikkausmenetelmä tehokas

Tyksistä johdettu Sleevepass-monikeskustutkimus paljasti:

Lihavuuskirurgialla saadaan hyvä pitkäaikaistulos sairaalloisen lihavuuden hoidossa viiden vuoden seurannassa sekä painonlaskun että lihavuuden liitännäissairauksien osalta molemmilla Suomessa käytössä olevilla leikkaustekniikoilla. Kansainvälisesti uraauurtavat tutkimustulokset mahalaukun kavennus- ja ohitusleikkausten vertailusta raportoitiin arvostetussa JAMA (Journal of American Medical Association) -julkaisusarjassa 16.1.2018.

Sairaalloinen lihavuus on krooninen sairaus, jonka hoitotuloksia voidaan arvioida pitkäaikaistulosten perusteella. Mahalaukun kavennusleikkaus (sleeve) on mahalaukun ohitusleikkausta (bypass) uudempi toimenpide ja näitä lihavuuskirurgisia leikkausmenetelmiä vertailevista tutkimuksista ei vielä aiemmin ole ollut käytettävissä pitkäaikaistuloksia.

Lihavuusepidemia on maailmanlaajuinen. Suomessa vaikeasta (BMI yli 35kg/m2) tai sairaalloisesta lihavuudesta (BMI yli 40 kg/ m2) kärsii miehistä viisi prosenttia ja naisista seitsemän prosenttia. Yhdysvalloissa keskimäärin jopa kolmasosalla väestöstä painoindeksi ylittää lihavuuden määritelmän ja sairaalloisesti lihavia arvioidaan olevan 5-10 prosenttia väestöstä.

Suomessa Käypä hoito -suosituksessa lihavuuskirurgian aiheeksi on määritelty painoindeksitaso yli 40kg/m2 tai yli 35 kg/m2 yhdistyneenä lihavuuteen liittyvään sairauteen kuten diabetekseen tai verenpainetautiin. Lihavuuskirurgia on tutkimusten mukaan tehokkain sairaalloisen lihavuuden hoitokeino ja sen vaikuttavuus on osoitettu lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tuoreessa tutkimuksessa verrattiin kahden eri leikkausmenetelmän pitkäaikaistuloksia.

Tutkimushypoteesimme oli, että hieman yksinkertaisempana toimenpiteenä sleeve-leikkauksen pitkäaikaistulokset vastaisivat bypass-leikkauksen tuloksia, kertoo Sleevepass-tutkimuksen johtaja, dosentti, päivystyskirurgian ylilääkäri Paulina Salminen Tyksistä.

Sleevepass-tutkimukseen (SLEEVE vs. byPASS) kerättiin yhteensä 240 potilasta maaliskuun 2008 ja kesäkuun 2010 välisenä aikana. Tutkimukseen otettiin potilaita, joilla lihavuuden kirurgisen hoidon leikkausaiheet täyttyivät eikä leikkaushoidolle ollut vasta-aiheita.

- Painonlasku oli bypass-leikkauksessa parempi, mutta ero ei ennalta määritettyjen rajojen mukaan ollut vielä kliinisesti merkittävä, sanoo Paulina Salminen.

Molemmissa leikkauksissa painonlasku oli hyvä ja pysyvä viiden vuoden seurannassa ja potilaiden ylipainosta väheni sleeve-leikkauksessa 49 prosenttia ja bypass-leikkauksessa 57 prosenttia. Liitännäissairauksissa ei ollut eroa diabeteksen tai kohonneiden rasva-arvojen suhteen. Verenpainetaudissa bypass-menetelmän jälkeen suurempi osa potilaista pystyi jättämään lääkityksen pois sleeve-menetelmään verrattuna. Elämänlaatu koheni molemmissa ryhmissä merkittävästi leikkausta edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna eikä ryhmien välillä ollut eroa. Myöskään leikkauskomplikaatioissa ei ollut eroa menetelmien välillä.

Refluksitautipotilaille ensisijainen leikkausmenetelmä on Salmisen mukaan bypass-leikkaus, sillä sleeve-leikkauksen jälkeen osalla refluksitautia sairastavista potilaista refluksioireet kuitenkin pahenivat ja siksi sleeve-leikkaus muutettiin bypass-leikkaukseksi.

Suomessa lihavuusleikkausten määrä on väestöön suhteutettuna Länsi-Euroopan pienimpiä eivätkä kaikki lihavuuskirurgiasta hyötyvät potilaat pääse leikkausarvioon. Esimerkiksi Ruotsissa lihavuusleikkauksia tehdään väestöön suhteutettuna kaksin-kolminkertaisesti Suomeen verrattuna.

- Lihavuusleikkaus sopii useimmille potilaille, jotka eivät saavuta pysyvää painonlaskua omatoimisella painonpudotuksella ja joilla leikkausriski ei ole merkittävästi suurentunut. Suomessa tulisikin potilasvalinnassa huomioida lihavuuden ja sen liitännäissairauksien potilaalle aiheuttama terveysriski paremmin ja lähettää ylipainoisia nykyistä herkemmin leikkausarvioon. Molempien maassamme käytössä olevien leikkausmenetelmien hoitotulokset ovat hyviä, tiivistää ylilääkäri Paulina Salminen.

Sleevepass-tutkimus on kansallinen satunnaistettu monikeskustutkimus, jossa verrattiin mahalaukun kavennusleikkausta ja mahalaukun ohitusleikkausta vaikean tai sairaalloisen lihavuuden hoidossa. Tutkimukseen osallistui Suomessa kolme sairaalaa; Tyks, Vaasan keskussairaala ja HYKS.

Tyks on tukenut tutkimusta valtion sairaanhoitopiireille myöntämästä tutkimusrahoituksesta.

Julkaisu:

Paulina Salminen,Mika Helmiö, Jari Ovaska, Anne Juuti, Marja Leivonen, Pipsa Peromaa-Haavisto, Saija Hurme, Minna Soinio, Pirjo Nuutila, Mikael Victorzon: Effect of Laparoscopic Sleeve Gastrectomy vs. Laparoscopic Roux-en-Y Gastric Bypass on Weight Loss at 5 Years Among Patients with Morbid Obesity: The SLEEVEPASS Randomized Clinical Trial. JAMA 2017.

Tutkimusryhmän johtaja ja vastuututkija dosentti Paulina Salminen työskentelee päivystyskirurgian ylilääkärinä Tyksissä. Toisena vastuuhenkilönä on toiminut professori, ylilääkäri Mikael Victorzon Vaasan keskussairaalasta. Tutkimus on osa erikoislääkäri Mika Helmiön väitöskirjaa, Helmiö työskentelee Tyksissä.

Tutkimusryhmän muut jäsenet ovat dosentti Jari Ovaska (Turku), LT Anne Juuti (Helsinki), dosentti Marja Leivonen (tutkimuksen aikana Helsinki, nykyisin Seinäjoki), LT Pipsa Peromaa-Haavisto (Tampere), biostatistikko Saija Hurme (Turun yliopisto), LT Minna Soinio (Turku) ja professori Pirjo Nuutila (Turku).

Teksti: Tuula Vainikainen

Kuva: VSSHP

​