Kunpa joku olisi nähnyt nuoren, jolla on ongelmia eikä nuorta, joka on ongelma

Länsirannikon lasten ja nuorten osaamis- ja tukikeskus -pilottihanke (OT) on lähtenyt käyntiin yhteistyötahojen ja rinnakkaishankkeiden kartoituksella. Kehittämistyötä tehdään moninäkökulmaisesti. Kaiken asiantuntijuuden ja tiedon lisäksi hankkeen Tuija Eskeliselle ja Saara Aholle tärkeintä on kuulla asiakkaan ääni läpi koko kehittämisprosessin.

Monialaista tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria on nyt enemmän kuin koskaan, ja heidän palvelutarpeisiinsa sote-rakenneuudistukseen kuuluva Länsirannikon lasten ja nuorten osaamis- ja tukikeskus -hanke pyrkii vastaamaan. Projektin aikana kehitetään vaativimpia palveluita ja ympärivuorokautista tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palveluita ja kuullaan ja tuetaan myös heidän perheitään.

– Ajattelen, että jokaisella lapsella, nuorella ja perheellä on oikeus saada heidän tilanteensa edellyttämää tukea ja apua. Meillä ammattilaisilla on velvollisuus pystyä nykyistä parempaan. Jotta päästään ratkaisuihin, jotka tuottavat asiakkaalle aidosti arvoa ja merkitystä, tulee kehittämistyö tehdä yhdessä asiakkaiden kanssa, sanoo Länsirannikon lasten ja nuorten osaamis- ja tukikeskusta kehittämään tullut projektikoordinaattori Saara Aho (kuvassa vas.), sosionomi (AMK) ja hallintotieteiden maisteri (HTM).

Saara Ahon aiempi työkokemus on vankasti lastensuojelun parista, helmikuussa hankkeen projektipäällikkönä aloittanut perhepsykoterapeutti, sairaanhoitaja ja sosionomi (YAMK) Tuija Eskelinen taas on viimeksi työskennellyt kriisikeskusjohtajana mielenterveysseurassa. Sitä ennen Eskelinen on toiminut erilaisissa maakunnallisissa ja valtakunnallisissa hankkeissa muun muassa Punaisessa Ristissä, Pelastakaa Lapset ry:ssä ja Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikössä viitisentoista vuotta.

Molemmilla oli alusta asti vahva näkemys siitä, että työtä tehdään asiakas edellä, ei hanke- ja projektiviidakossa sotkeentuen, vaan kaikesta oppien, tulevia asiakasperheitä sydämellä kuunnellen. Yhteistyö on erittäin tärkeää päällekkäisen tekemisen välttämiseksi ja tietotaidon jakamiseksi ristiin, mutta kaikki tehdään asiakasryhmiä kuunnellen.

Yhdistelmäyksikkö tähtäimessä
mutta myös asenteet ja rakenteet syyniin

– Oli lapsen, nuoren ja perheen tilanne millainen tahansa juuri nyt, ei sen tarvitse määrittää ja viitoittaa koko tulevaisuutta. Tärkeää on vahvistaa näiden lasten, nuorten ja perheiden luottamusta, toivoa ja pystyvyyden tunnetta suhteessa itseensä sekä tulevaisuuteen, Saara Aho sanoo.

Ahon mielestä rakenteiden, palvelujen ja niissä toimivien asiantuntijoiden tehtävänä on toimia mahdollistajina ja edistäjinä.

– Meillä on jo olemassa paljon osaamista, asiantuntijuutta ja yhteinen tahtotilakin auttaa näitä lapsia, nuoria ja perheitä, mutta vielä tarvitaan yhteisesti jaetun vastuun kirkastamista, yhteisen työn rakentamista ja rakenteellista ketteryyttä integroida osaaminen vaikuttavaksi kokonaisuudeksi.

Tuija Eskelinen on vahvasti samaa mieltä.

– Lapsi tai nuori ei ole vika, vamma tai sairaus. Hän on myös onnistuja, selviytyjä ja osaaja. Nämä puolet jäävät helposti huomaamatta, kun huolia on paljon ja ne nousevat vahvasti esille vaikuttaen esimerkiksi toimintakykyyn. On ymmärrettävää, että lapset ja nuoret reagoivat ei-toivottuun ympäristöön tai tapahtumiin. Meidän tehtävämme on osoittaa ja muistuttaa myös siitä hyvästä lapsissa ja nuorissa.

Molemmat painottavat, että pilotissa rakentuvan yhdistelmäyksikön asiakkaina olevien lasten, nuorten ja perheiden osalta on myös asioita, joita voidaan edistää myös ilman rakenteita ja palveluja. Asiat liittyvät vahvasti keskustelukulttuuriin, asenteisiin, ajattelutavan muutokseen ja mediaankin.

– Leimaavan ja ongelmakeskeisen puheen sijaan heidät tulisi nähdä ja tuoda esiin ensisijaisesti lapsina, nuorina ja perheinä, joilla on monenlaisia ja myös samanaikaisia tarpeita – monesti perheet jäävät irrallisiksi ja etäisiksi lasta ja nuorta autettaessa. Kokonaisuuden näkeminen helpottaa kaikkien tukemisessa.

Sijaa rohkealle toisinajattelulle ja
toive pitkäkestoisesta, ylisukupolvisesta avusta

Niin kansallisesti kuin alueellisesti kokonaan uuden palvelurakenteen ja siihen liittyvien palveluratkaisujen rakentaminen tarjoaa mahdollisuuden myös rohkealle toisinajattelulle ja sitä kautta uusien, uniikkien ja laajemmin lasten ja nuorten sekä perheiden vaativamman tason palveluja ja palvelujärjestelmää eteenpäin vievien ratkaisujen syntymiseen.

– Paras, palkitsevin ja se eniten tavoittelemisen arvoinen osa tästä työstä toivottavasti todentuu useamman vuoden päästä, jolloin voisimme todeta, että näillä nyt osaamis- ja tukikeskuksen asiakkaille kehittämillämme ratkaisuilla olisimme pystyneet luomaan positiivista pitkäkestoista vaikuttavuutta, joka parhaimmillaan ulottuisi myös yli sukupolvien, miettii Saara Aho.

Tuija Eskelistä tässä kehittämistyössä kiinnostavat erityisesti uuden palvelukokonaisuuden rakentaminen, työn merkityksellisyys, luovuuden hyödyntäminen ja uudet työmuodot yhdessä tutkitun tiedon kanssa.

– Kun työvuosia on takana jo muutama, ei ole voinut olla törmäämättä palveluvajeeseen, lasten, nuorten ja perheiden inhimilliseen kärsimykseen ja hätään, kun apua ei ole pystytty tarjoamaan tarvittavalla tavalla. OT-suunnittelu antaa mahdollisuuden juuri palveluvajeiden paikkaamiseen.

Molempien vakaa usko on, että kuluvan vuoden lopussa on muodostunut innovatiivinen yhdistelmäyksikön kokonaisuus uusine rahoitus-, sisältö- ja osaamiskokonaisuuksineen. Myöhemmin rakentuva lopputulos on kokonaisuus, jossa lapset, nuoret ja perheet ovat saaneet äänensä kuuluville ja siitä äänestä myös päättäjät ovat kiinnostuneita.

Eskelisen usko siihen, että vaativaa avopalvelua tarvitsevia lapsia ja nuoria ja sitä kautta perheitä voidaan aina jollain tasolla auttaa, on järkkymätön.

– Jos meillä ei ole uskoa, miten he itse uskoisivat siihen?

OT-keskushankkeessa kehittämistyötä tehdään yhdessä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan maakuntien toimijoiden kanssa. Hankkeen ohjausryhmään ja teemakohtaisiin asiantuntija- ja kehittäjätyöryhmiin tulee asiantuntijaosallistujia kaikista hankealueen kolmesta maakunnasta.

Keskeisimmät yhteistyösidosryhmät (tällä hetkellä)

Kansallinen taso:

• muut OT-pilottihankkeet
• (+ yleisesti kansallisen tason ohjaus kehittämistyölle STM)
• Lasteri-hanke (Kansallinen tietopohja lastensuojelulain nojalla ympärivuorokautista hoitoa lapsille, nuorille ja perheille antavista yksiköistä)
• Kansallinen koordinaatioryhmä, joka ohjaa koko kehittämistyötä

Länsirannikon alueen kattava hankeyhteistyö:

• Tuki oikeasta paikasta -hanke (TOP), Lastensuojelun monialainen kehittäminen 2020-2022 Länsi-Suomessa
• VIP-verkosto (Vaativan erityisen tuen verkosto, opetus- ja sivistys)
• linkittyminen alueen maakuntien TULsote ja rakenneuudistushankkeisiin

Tutkimus- ja korkeakouluyhteistyö (nyt esim.):

• LANUPS-hanke Turun ja Itä-Suomen yliopistot ja Turun AMK (Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuus)
• LASU & PoP (Turun yliopisto, lastensuojelun työelämäprofessorihanke)

Muu alueellinen hankeyhteistyö (nyt esim.)

• asiakasosallisuus (esim. Lausteen asiakkaasta kumppaniksi -hanke)