Kirurgian muuttuvat hoitokäytännöt Tyksin yleisöluennolla 14.4.2016

Puukon sijaan välillä pilleriä, jumppaa ja varhaista hoitoa

Tutkimustieto muuttaa vanhoja hoitokäytäntöjä. Ortopedi ei aina leikkaa kaikkia polven tai olkapään vaivoja. Umpilisäkkeen tulehduksen hoitoon gastrokirurgi voi arvioida parhaaksi hoidoksi antibiootin. Haavan varhainen hyvä hoito voi pelastaa raajan amputaatiolta. Näistä asioista kerrotaan Tyksin huhtikuun yleisöluennolla. Tilaisuuden puheenjohtajana on sairaalajohtaja Petri Virolainen.

Yleisöluento pidetään torstaina 14.4. klo 18–20 Tyksin T-sairaalan luentosaleissa. Katso tarkempi ohjelma täältä.

Kuvassa on meneillään tekonivelleikkaus Tyksissä. (Kuva: VSSHP / Mikael Soininen)

Kirurgian hoitotulokset ja menetelmät ovat parantuneet huimasti sekä tekniikan että osaamisen kehityksen johdosta. Tutkimustieto on parantanut hoitomenetelmiä ja johtanut siihen, ettei leikkaus aina ole paras tapa hoitaa sairauksia. Päätös leikkauksesta tai leikkaamatta jättämisestä vaatii kuitenkin asiantuntevan ammattilaisen arviota.

Milloin puukkoa polvelle?

Polven alueen vammat ja sairaudet ovat yleisiä toimintakykyä rajoittavia tekijöitä. Yli 15 prosenttia 60 vuotta täyttäneistä sairastaa polven nivelrikkoa ja noin 25–45 prosentilla yli 50-vuotiaista on polven nivelkierukkarepeämä. Hyvin pieni osa näistä vaatii leikkaushoitoa. Toisaalta osa tapaturmaisista nivelkierukkarepeämistä voi vaatia kiireellistäkin leikkaushoitoa.

Polven nivelsidevammoista yleisimpiä ovat sisäsivusiteen ja eturistisiteen repeämät.

– Sisäsivusiteen repeämät paranevat pääsääntöisesti hyvin ilman leikkaushoitoa, mutta voivat olla kipeitä kuukausia vammasta. Ne voivat rajoittaa toimintakykyä pidempäänkin, ellei omatoimista - mielellään fysioterapeutin ohjeistamaa - kuntoutusta aloiteta varhain. Eturistisiderepeämistä noin puolelle loukkaantuneista jää polveen leikkaushoitoa vaativa epävakaus. Leikkauspäätös tehdään yhdessä hoitavan ortopedin ja potilaan kesken, kertoo ortopedi Jani Knifsund.

Polven nivelrikon varsinaista syytä ei tunneta. Sen kehittymisen riskiä lisäävät muun muassa naissukupuoli, ylipaino, polven alueen vammat ja perintötekijät.  Nivelrikon vaikeuden arviointi perustuu polvesta seisten otettuun röntgenkuvaan ja oireisiin.

Lievän nivelrikon hoitoon suositellaan kipulääkitystä, liike- ja lihasvoimaharjoittelua sekä joskus polven kortisonipistoshoitoja. Kun nivelrikko etenee pitkälle ja oireisto rajoittaa päivittäistä toimintakykyä em. hoidoista huolimatta, voidaan polven tekonivelleikkauksella parantaa toimintakykyä.

Olkapään ongelmiin leikkaushoitoa harkitusti

Olkapään kiertäjäkalvosimen rappeuma on yleinen ikääntymiseen liittyvä muutos, joka saattaa johtaa jännerepeämän syntymiseen ilman ulkoista tapaturmaa.

On arvioitu, että jopa puolella yli 60-vuotiaista on jonkinasteinen kiertäjäkalvosimen repeämä. Osa näistä repeämistä voi olla hyvinkin kivuliaita.

Vaikka tiedetään, että fysioterapia on hyvä hoitomuoto suurimmalle osalle kiertäjäkalvosimen repeämästä kärsivistä, on näiden leikkausten määrä moninkertaistunut viime vuosina.

– Tutkimusnäyttö ei puolla lisääntyvää leikkaushoitoa. Väitöskirjatutkimukseni mukaan fysioterapiahoitoa voidaan pitää ensisijaisena hoitona yli 55-vuotiailla potilailla, joilla olkaoireiden taustalla on jännerappeuman pohjalta syntynyt ylemmän lapalihaksen jännerepeämä, toteaa ortopedi Juha Kukkonen, joka toimii tällä hetkellä Satakunnan keskussairaalassa.

Tulehtunutkaan umpilisäke ei aina vaadi leikkausta

Yli vuosisadan ajan umpilisäkkeen poistoleikkaus on ollut tulehtuneen umpilisäkkeen standardihoito, koska on ajateltu umpilisäkkeen tulehduksen johtavan aina lopulta puhkeamaan.

Gastrokirurgi Paulina Salmisen johtamassa APPAC-tutkimuksessa osoitettiin, että vuosittain Suomessa jopa noin 3000 tulehtunutta umpilisäkettä voitaisiin turvallisesti jättää leikkaamatta ja hoitaa ne antibiooteilla.

Tutkimus tehtiin potilailla, joilla oli tietokonetomografiatutkimuksella todettu komplisoitumaton umpilisäkkeen tulehdus, mutta ei ulostekiveä, puhkeamaa, märkäpesäkkeitä tai kasvainepäilyä, joiden kohdalla leikkaushoito on aina suositeltava hoitomuoto.

– Vuoden seurannassa noin 73 prosenttia antibioottihoidetuista potilaista ei tarvinnut leikkaushoitoa. Muutamilla potilailla antibioottihoito ei onnistunut ja joillakin umpilisäkkeen tulehdus uusiutui. Olennaista on, että näilläkään potilailla komplikaatiot eivät lisääntyneet eli antibioottihoito ensilinjan hoitona on turvallista, tiivistää Paulina Salminen. 

Jatkossa potilaat, joilla epäillään umpilisäkkeen tulehdusta, tullaan lisääntyvässä määrin kuvantamaan ennen hoitoa tarkan diagnoosin saamiseksi ja oikean hoidon valitsemiseksi.  Tietokonetomografiatutkimuksella voidaan erittäin luotettavasti diagnosoida tulehtunut umpilisäke. Jatkossa tullaan käyttämään matala-annoksista tietokonetomografiaa säderasituksen vähentämiseksi.

Haavan ennakointi ehkäisee amputaation

Tavallisin haavan aiheuttaja on pieni kolhu tai tapaturma, joiden vuoksi ei tarvitse hakeutua lääkäriin. Haavat ovat pieni harmi terveelle ihmiselle ja ne umpeutuvat 1-2 viikossa.

Kun paraneminen pitkittyy, se mutkistuu elimistön normaalien paranemispolkujen häiriintyessä. Haavan paranemisen pitkittyessä haavaa kutsutaan krooniseksi. Haavanhoitotuotteet eivät auta, jos perussyyhyn ei puututa.

Laskimovajaatoiminta, valtimokovettumatauti, sokeritauti ja liikkumiskyvyn heikkous ovat kansantauteja ja tavallisimmat haavan syntymistä ennakoivat sekä parantumista huonontavat tekijät. Potilaalla itsellään ja hänen läheisillään on häntä hoitavien lisäksi tärkeä osa haavan ennakoinnissa ja onnistuneessa hoidossa.

– Tunnistamalla riskitekijät ja puuttumalla lieviin oireisiin voidaan estää monien haavojen syntyminen, estää niiden paheneminen, kohdistaa tutkimus- ja hoitotoimenpiteet parhaalla mahdollisella tavalla, nopeuttaa paranemista ja parantaa elämänlaatua. Apuvälineet, kuten kunnon istuintyyny, voivat estää painehaavan tai diabeetikon jalkapohjan känsän hoitaminen pohjallisella ja ihon rasvaus voi estää jalankatkaisun, tiivistää plastiikkakirurgi Tarja Niemi.

Yleisöluentoja voi seurata myös Internetissä

Yleisöluennot ovat tärkeä tapa lisätä alueen väestön tietämystä terveyteen liittyvistä asioista.

– Yliopistosairaalassa paitsi hoidetaan potilaita, myös tutkitaan sairauksien ehkäisyä, toteamista ja hoitojen kehittämistä. Yleisöluentosarjassamme kerromme näistä tutkimuksista ja nykypäivän hoidoista. Luentoja voi Turun lisäksi seurata videoyhteydellä myös Tyksin erityisvastuualueen keskussairaaloissa Porissa ja Vaasassa.

– Teemme yleisöluentosarjan kanssa yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa. Keväällä 2016 helmi-huhtikuun luentoja on mahdollista seurata myös internetin välityksellä Turun Seudun Nivelyhdistyksen ylläpitämästä Nivelverkosta (www.nivelverkko.fi), kertoo tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Yleisöluennot ovat maksuttomia. Luennot pidetään Tyksin T-sairaalan Risto Lahesmaa - ja Johan Haartman -saleissa Sisäänkäynti on pääsisäänkäynnin kautta Hämeentien puolelta. Sairaalan edessä on parkkipaikkoja, mutta aivan sairaalan eteen Hämeentielle pääsee mm. useilla Kauppatorilta lähtevillä busseilla.

Luentosaleihin voi suunnistaa myös älypuhelimen tai tietokoneen kautta käytettävällä virtuaalisella reittioppaalla, joka löytyy osoitteesta www.360reittiopas.fi/tyks.

Tervetuloa!

Lue myös aiemmista yleisöluennoista!