Iäkkäiden tapaturmaiset aivovammat lisääntyvät

Juuri julkaistun väestöpohjaisen tutkimuksen mukaan yli 70-vuotiaiden tapaturmaisesti aiheutuneet aivovammat ovat lisääntyneet Suomessa merkittävästi. Aivovammat ovat yleistyneet etenkin iäkkäillä naisilla, selviää Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan tutkijoiden artikkelista, joka julkaistiin Age and Ageing –tiedelehdessä 5.3.2020.

Vaikka iäkkäiden aivovammat ovat Suomessa lisääntyneet, kuolleisuus aivovammoihin on pysynyt väestötasolla tasaisena. Aivovammat vaikuttavat iäkkäillä naisilla johtavan vakavuutensa vuoksi miehiä useammin aivoleikkaukseen. Lisäksi aivovammasta johtuva kuolleisuus on naisilla pysynyt yhtä suurena kuin ennen, kun se miehillä on puolestaan alentunut.

– Aivovammat näyttävät johtavan iäkkäillä naisilla useammin vakavampiin seurauksiin kuin saman ikäisillä miehillä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että maassamme pitää ryhtyä toimenpiteisiin iäkkäiden aivovammojen ehkäisemiseksi erityishuomion kohdistuessa iäkkäisiin naisiin tutkimusta johtanut erikoislääkäri ja dosentti Jussi Posti toteaa.

Neurokirurgian erikoislääkäri Jussi Posti käyttää työssään kuvassa näkyvää leikkausmikroskooppia, joka mahdollistaa mikroneurokirurgiset aivo- ja selkäydinleikkaukset. (Kuva: Talvikki Härmä, VSSHP)

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevän Postin mukaan aivovamma aiheutuu länsimaissa tavanomaisesti kaatumisen seurauksena. Kaatumisen riski lisääntyy iäkkäillä, vaikka heillä ei olisikaan vakavia pitkäaikaissairauksia.

Tutkimuksen havainnot tehtiin, kun tutkittiin sairaalahoitoon johtaneiden aivovammojen ja aivovammasta johtuvien kuolemantapausten väestötason muutoksia. Samalla tutkittiin myös aivovamman vuoksi tehtyjen aivoleikkausten määriä.

Tutkimuksen tarkasteluaikana vuosina 2004–2014 joutui Suomessa aivovamman vuoksi sairaalahoitoon 25 259 yli 70-vuotiasta, joista 4 988 menehtyi aivovamman vuoksi. Tässä yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä tehtiin 4 979 aivoleikkausta aivovammojen vuoksi.

Vuosina 2004–2014 tapahtui 283 aivovammaa 100 000 henkilövuotta kohden, ja aivovammojen määrä kasvoi 2,9 prosenttia vuodessa. Aivovammat aiheuttivat 70 kuolemantapausta 100 000 henkilövuotta kohden. Kuolleisuudessa havaittiin naisilla 1,6 prosentin vuotuinen kasvu, mutta koko väestössä ja miehillä vastaavaa muutosta ei havaittu. Aivovammojen ilmaantuvuus oli kuitenkin edelleen miehillä naisia korkeampi, kuten muissakin Euroopan maissa aiempien tutkimusten perusteella.

Tutkimusvuosien aikana sairaalakuolleisuus väheni miehillä, mutta koko väestöä ja naisia tarkastellessa muutosta ei havaittu. Aivovammojen johdosta tehtyjen aivoleikkausten määrä väheni väestötasolla ja miehillä, mutta vastaavaa muutosta ei havaittu naisilla.

Väestörakenteen muuttuminen lisää aivovammojen hoidon tarpeita

Iäkkäät ovat nopeimmin kasvava väestöryhmä maailmassa.

– Tämä muutos on erityisen voimakas täällä Pohjoismaissa, jossa kohta neljännes väestöstä on yli 65-vuotiaita. Muutos tulee eittämättä vaikuttamaan hyvinvointivaltion malliin, ja sillä tulee olemaan merkittävä vaikutus terveydenhuoltojärjestelmäämme, Posti sanoo.

– Vaikka Suomi on valitettavasti johtavia maita aivovammojen ilmaantuvuudessa sekä niiden aiheuttamissa kuolemantapauksissa, maassamme aivovammojen aiheuttama sairaalakuolleisuus on iäkkäillä kuitenkin huomattavasti alhaisempaa kuin esimerkiksi Hollannissa ja Kreikassa, joissa asiaa on myös tutkittu, Posti kertoo.

Tutkimuksen tuloksiin on saattanut vaikuttaa se, että nykyiset hoitosuositukset ohjaavat kuvaamaan iäkkäät pään vamman saaneet potilaat herkästi – etenkin, jos heillä on käytössä veren hyytymiseen vaikuttavia lääkkeitä.

Tutkimusartikkeli julkaistiin 5.3.2020 Age and Ageing -lehdessä. Tutkimuksen tulokset on esitetty myös The European Association of Neurosurgical Societies -yhdistyksen kongressissa syyskuussa 2019 (Dublin, Irlanti) ja Nordic Neurotrauma -kongressissa marraskuussa 2019 (Lund, Ruotsi).

Alkuperäinen artikkeli: A decade of geriatric traumatic brain injuries in Finland: population-based trends. Age and Ageing 2020; 1–7

Kirjoittajat: Jussi P. Posti, Jussi O.T. Sipilä, Teemu M. Luoto, Päivi Rautava, Ville Kytö.
Kirjoittajista Posti, Rautava ja Kytö työskentelevät Tyksissä, Sipilä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja Tyksissä sekä Luoto Taysissa.