Alkuvaiheen hoito tärkeää, kun aivoihin osuu isku

​Alkuvaiheen hoito tärkeää, kun aivoihin osuu isku

Joka kolmas saa elämänsä aikana jonkinlaisen aivovamman. Kaatuminen voi aiheuttaa vakavan vamman. Aivojen kuntoutus on tärkeää aloittaa heti.

Kuvassa opiskelija Matilda Gustafsson, ylilääkärit Olli Tenovuo ja Elina Rauhala ja toimittaja Suvi Vainio. 

Aivoterveys oli aiheena Tyks tutkii ja hoitaa -livelähetyksessä 17. maaliskuuta (katso tallenne).

Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyksin) Aivovammakeskuksessa tutkitaan ja kuntoutetaan ihmisiä, joiden aivojen toimintaan vaikuttaa päähän osunut isku. Aivovammojen aiheuttajat tunnetaan varsin hyvin.

– Vaarallisin tilanne, joita moni tänäkin talvena on joutunut kokemaan, on kaatuminen tasaisella alustalla, esimerkiksi liukastuminen.  Tutkitusti vakavimmat vammat, jopa kuolema, voivat aiheutua kaatumisesta, ylilääkäri, professori Olli Tenovuo kertoo.

Aivot ovat herkkä iskuille

Vammautuminen on paljolti tuurista kiinni, pieni isku voi olla kohtalokas. Esimerkiksi autoteollisuudessa tehty tutkimus osoitti, vain 10 kilometrin tuntinopeudella tullut törmäys voi aiheuttaa aivovamman.

Kun päähän on sattunut, mahdollisen aivovamman merkit ovat tärkeää tunnistaa ja hakeutua hoitoon.

– Alkuvaiheen merkkejä ovat tajunnan tai muistin menetys, jotka kertovat, että jonkinlaisesta vammasta on kysymys. Hoitoon kannattaa hakeutua, koska hoidolla pystymme edistämään toipumista ja estämään ongelmia, joita vammasta voi seurata. Kuntoutuksen ja työkyvyn arvioinnin kannalta on etua, että vamma selvitetään heti alussa, Tenovuo sanoo.

Kun ihminen lyö päänsä, aivoissa alkaa tapahtumaketju.

– Alussa voidaan havaita esimerkiksi verenvuoto kallon sisällä. Solutasolla tapahtuvat vauriot voivat jäädä alussa huomaamatta, mutta voivat aiheuttaa haittaa myöhemmin. Aivovamman mekanismit ovat hyvin monimutkaisia ja niitä on useita, Tenovuo kuvaa.

Aivovammasta toipumisen ennustaminen on edelleen vaikeaa. Uusia työkaluja kehitetään aktiivisesti.

– Tulevaisuudessa pystymme verikokeesta näkemään vamman vaikutuksen aivoihin. Odotamme sen  mullistavan  aivovammojen alkuvaiheen diagnostiikan, Tenovuo sanoo.

Tein itse kaikkeni

Koulun jalkapallossa iskun päähänsä saanut Matilda Gustafsson, 21, kertoo kuntoutuneensa hyvin kuusi vuotta sitten saamastaan aivovammasta (katso videolta Matildan tarina).

– Ainakaan en olisi itse voinut tehdä enempää. Olen kiitollinen siitä, että toipuminen jatkuu edelleen, hän kertoo.

Matildalla vuonna 2016 todettua aivovammaa edelsi kaksi vakavaa aivotärähdystä naisten jääkiekossa, jota hän pääsi pelaamaan jo 12-vuotiaana.

Myös liikuntatunnin haaverista todettiin vakava aivotärähdys. Sen jälkeen alkoivat oireet.

– Koetin uskotella itselleni, että ei se mitään vakavaa ollut. Mutta kun oikea jalkani ei totellut, puhe puuroutui ja nukuin 17 tuntia putkeen, huomasin, että on jotain pahempaa oli tapahtunut, hän kertoo.

Tyksissä tehdyissä tietokonetomografia- ja magneettikuvista selvisi, että kyseessä oli aivovamma. Siitä alkoi kuntoutus, esimerkiksi fysioterapia, toimintaterapia ja neuropsykologin palvelut, jotka jatkuvat edelleen.

Matilda ei ole myöskään lopettanut urheilua, uudeksi lempilajiksi on löytynyt golf.

Älä ylikuormita aivojasi

Muistin heikkenemisen syy ei aina ole muistisairaus, vaan esimerkiksi stressi, väsymys ja liika kuormitus voivat heikentää muistia.

– Satunnaisesti jokainen unohtaa joskus vaikkapa sovitun tapaamisen. Omasta muistista on syytä huolestua, kun toiset ihmiset huomaavat muutoksen tai arki ei suju kuin ennen, ylilääkäri Elina Rauhala Tyks Neurokeskuksesta sanoo.

Muistia voivat tilapäiväisesti heikentää myös kilpirauhasen vajaatoiminta tai B12-vitamiinin puutos. Myös keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet ja alkoholi voivat vaikuttaa.

– Paras keino pitää huolta muistista on huolehtia omasta terveydestä. Perussairauksien, esimerkisi verenpaineen ja diabeteksen hyvä hoito. Tupakoinnin lopettaminen, Rauhala luettelee.

Kun muistisairautta epäillään, asian selvittely alkaa perusterveydenhuollosta.

– Ensimmäiseksi tehdään muistitestit. Lisäksi laboratoriotesteillä ja mahdollisesti magneettikuvalla saadaan lisätietoa ja suljetaan pois muut sairaudet. Jos vielä tarvitaan lisää selvittämistä, tehdään lähete neurologian poliklinikalle, missä meillä on käytettävissä esimerkiksi erikoiskuvantamista, Rauhala kertoo.

Tavallisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, joka todetaan noin 80 prosentilla muistitautia sairastavista. Myös verenkiertoperäinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti tai otsa- ja ohimolohkoa rappeuttava muistisairaus ovat tavallisia tauteja.

Hoidosta paras hyöty varhain

Muistisairauden hoito on tärkeää aloittaa mahdollisimman varhain.

– Alzheimerin taudin nykyiset lääkkeet lähinnä hidastavat taudin etenemistä ja parantavat henkilön toimintakykyä arjessa. Tämän vuoksi hoito olisi tärkeää aloittaa mahdollisimman varhain, Elina Rauhala sanoo.

Turun CRST-tutkimuskeskuksessa kehitetään koko ajan uusia lääkkeitä. Elintapojen vaikutusta tutkitaan aktiivisti myös.  Elintavoilla on vaikutusta muistiin.

– Turussa 1200 potilasta oli mukana tutkimuksessa, jossa toisella osalla ryhmästä kiinnitettiin huomiota liikuntaan ja ruokavalioon sekä teetettiin muistiharjoituksia. Muistitesteissä nähtiin selvä ero vertailuryhmään, Rauhala kertoo.

Helli muistiasi

• Suosi lautasella: Kasvirasvat, vihannekset, täysjyväviljatuotteet, kala
• Haasta aivoja: tee sanaristikoita, opiskele kieliä, kuuntele musiikkia
• Ole sosiaalinen: tapaa tuttuja ja tutustu uusiin ihmisiin, vaihda ajatuksia
• Liiku ja lepää

Edistääkö musiikki aivoterveyttä?

Kuvassa verkkoviestintäkoordinaattori Taru Sinkkonen, joka  välitti yleisön kysymykset asiantuntijoille.

 – Musiikista paljonkin tutkimusnäyttöä aivovamman saaneiden ihmisten kuntoutumisessa, etenkin musiikki, josta itse pitää, edistää toipumista. Musiikki vaikuttaa aivoissa myös oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen sekä laskee stressiä, Olli Tenovuo ja Elina Rauhala vastasivat.

Teksti: Suvi Vainio

Kuvat: Pia Ala-Katara