35 miljoonaa dollaria ksenon-kaasun jatkotutkimukseen

Tyksissä tutkittu ksenon-kaasu lääkekehitykseen:

Tyksin teho-osastolla vuosina 2009–2014 tutkitun ksenon-kaasun kehittäminen lääkkeeksi sydänpysähdyksen jälkivaikutusten minimoimiseen alkaa keväällä 2018. Kansainvälisen lääkeyritys NeuroproteXeon Ltd:n toimesta siirrytään nyt faasi 3:n tutkimukseen. Aiemmin ksenonin todettiin suojaavan aivoja ja tuore tutkimusjulkaisu tuo esiin myös ksenonin sydäntä suojaavat vaikutukset.

Kuvassa vasemmalta Timo Laitio, Antti Saraste, Juhani Airaksinen, Risto O. Roine, Olli Arola, Harry Scheinin, Riitta Parkkola ja Ruut Laitio. Kuva: Pasi Leino.

Tyksin teho-osaston tutkimuksissa ksenon-kaasun todettiin suojaavan aivoja sydänpysähdyksen hoidossa. Tyksistä johdetun tutkimuksen tulokset julkaistiin 15.3.2016 arvostetussa kansainvälisessä julkaisussa, JAMAssa (The Journal of the American Medical Association). Tuore, 20.11.2017 Journal of American College of Cardiologyssa julkaistu tutkimus tuo esiin ksenonin lupaavat sydäntä suojaavat vaikutukset sydänpysähdyspotilaiden tehohoidossa.

- Alkuperäisen tutkimuksen mukaan potilailla, jotka saivat sydänpysähdyksen jälkeen hengitysilman kautta jalokaasu ksenonia, oli aivoissa merkittävästi vähemmän valkean aineen vaurioita kuin verrokkipotilailla. Viimeisimmän tutkimustuloksemme mukaan ksenon voi vähentää myös sydänpysähdyspotilaiden sydäninfarktin kokoa ja suojaisi siten myös sydäntä, tiivistää tutkimusryhmän johtaja anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, dosentti Timo Laitio Tyksin teho-osastolta.

Tutkimustulos herätti ilmestyessään suurta huomiota. Nyt ksenonin lääkekehityksessä siirrytään ns. faasi 3:n tutkimukseen, jossa testataan laajemmalla potilasjoukolla edellisen vaiheen tuloksia. Tutkimuksen toteuttaa NeuroproteXeon Ltd, joka on solminut sopimuksen kansainvälisen lääkeyritys Mallinckrodtin kanssa. Sopimus sisältää myynti- ja jakeluoikeudet Yhdysvalloissa, Australiassa ja Japanissa sekä yhteensä 35 miljoonan sijoituksen tutkimuksen suorittamista varten, josta 10 miljoonaa on jo saatu. Faasi 3 tarkoittaa tutkimusta, jolla määritellään kliininen hyöty verrattuna nykyiseen käypään hoitoon. Sen tulosten perusteella voidaan hakea viranomaisilta myyntilupaa kyseisen tutkittavan sairauden hoitoon. Faasi 3 -tutkimus toteutetaan 30 keskuksessa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Euroopassa.

- Aiempi tutkimus oli pioneerityö ja lähti liikkeelle omasta alkuperäisideastani. Siinä saamamme tulos ksenonin lupaavista ihmisaivoja suojaavista ominaisuuksista varmistetaan nyt huomattavasti laajemmassa kliinisessä tutkimuksessa 1500 potilaalla. Keväällä 2018 alkavassa tutkimuksessa selvitetään ksenonin vaikutusta neurologiseen toipumiseen ja kuolleisuuteen. Eli tutkitaan, onko ksenonista uudeksi teho-osastoilla annettavaksi hoitomuodoksi sydänpysähdyksen aiheuttamassa oireyhtymässä, johon kuuluvat erityisesti hapenpuutteen aiheuttamat aivojen ja sydämen vauriot, selvittää Laitio.

Timo Laitio kuuluu jatkotutkimuksen viisihenkiseen johtoryhmään.

- Teemme aloitettavan faasi 3:n tutkimusprotokollan oman tutkimuksemme mallin mukaan.  Johtoryhmä vastaa toteutuksesta ja raportoinnista. Kliinisen osuuden lisäksi 200 potilaan aivojen MRI-kuvaukset toteutetaan noin kymmenessä keskuksessa. Olemme yhdessä professori Louis Puybassetin johtaman tutkimusryhmän kanssa vastuussa neuroradiologisesta osuudesta.

Professori Puybasset työskentelee Hôpital La Pitié Salpêtrière -sairaalassa Pariisissa. Tyksin tutkimusryhmästä asiantuntijoina toimivat radiologian professori Riitta Parkkola ja MRI-fyysikko Jani Saunavaara.

Tähänastinen ksenon-tutkimus pähkinänkuoressa:

Hapenpuute aiheuttaa pitkittyessään palautumattoman aivovaurion lisäksi myös sydämen ja muiden elimien vaurioita sydänpysähdyksen yhteydessä. Ennen Suomessa tehtyä ksenontutkimusta minkään aiemmin tutkitun lääkeaineen ei tiedetty voivan suojata ihmisaivoja hapenpuutevauriolta. Vuosina 2009–2014 Tyksissä ja Hyksissä toteutettu ns. faasi 2:n tutkimus varmisti aiemmin eläinkokeissa saadun tuloksen, että hengitysilman kautta annettavalla jalokaasu ksenonilla on aivoja hapenpuutteelta suojaavia ominaisuuksia. Lisäksi viimeisimmän tuloksen mukaan ksenon vähentää sydänpysähdyspotilaiden sydäninfarktin kokoa ja suojaa siten myös sydäntä.

Kliinisessä lääketutkimuksessa annettiin vuosina 2009–2014 ensimmäisenä maailmassa ksenonia sydänpysähdyksen jälkeen elvytetyille tehohoitopotilaille. Kyseessä oli satunnaistettu kaksoissokkotutkimus eli tutkimuksen 110 potilaasta puolet sai normaalin hoitokäytännön mukaista hoitoa, ja puolet tämän lisäksi kokeellista ksenonhoitoa vuorokauden ajan. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää ksenonin suojaavaa vaikutusta aivojen valkeaan aineeseen.

- Hoidon jälkeen aivojen magneettitutkimuksessa todettiin, että ksenonhoitoa saaneilla potilailla aivojen valkean aineen vaurio oli merkitsevästi vähäisempää kuin tavallista hoitoa saaneilla. Noin 42 prosenttia aivojen valkeasta aineesta oli vaikeammin vaurioitunutta kontrollipotilailla. Tämä viittaa ksenonin aivoja suojaaviin ominaisuuksiin myös ihmisillä, koska aivojen valkea aine on erityisen tärkeä korkeampien älyllisten toimintojen kannalta, kertoo Timo Laitio.

Neuroprotexeonin varatoimitusjohtaja Bill Stoll lisää:

- Yhdysvaltojen ja Euroopan lääkelaitokset FDA ja EMA ovat arvioineet nykyisen näytön ksenonin soluja suojaavista ominaisuuksista riittäväksi ja ovat siten hyväksyneet faasi III suunnitelmamme tutkia ksenonia sydänpysähdyspotilailla Yhdysvalloissa ja EU:ssa. Uskomme, että ksenonin ja tavoitteelliseen lämpötilan hallinnan yhdistelmä voi merkittävästi parantaa sydänpysähdyspotilaiden selviämistä ja neurologista toipumista. Neuroprotexeon tulee jatkamaan ksenonkaasun (XENEX™) monien eri neurologisten hoitosovellusten kehittämistä esimerkiksi aivoinfarkti- ja aivovammapotilaille.

Alkuperäinen julkaisu: Ruut Laitio, Marja Hynninen, Olli Arola, Sami Virtanen, Riitta Parkkola, Jani Saunavaara, Risto O. Roine, Juha Grönlund, Emmi Ylikoski, Johanna Wennervirta, Minna Bäcklund, Päivi Silvasti, Eija Nukarinen, Marjaana Tiainen, Antti Saraste, Mikko Pietilä, Juhani Airaksinen, Leena Valanne, Juha Martola, Heli Silvennoinen, Harry Scheinin, Veli-Pekka Harjola, Jussi Niiranen, Kirsi Korpi, Marjut Varpula, Outi Inkinen, Klaus T. Olkkola, Mervyn Maze, Tero Wahlberg, Timo Laitio: Effect of Inhaled Xenon on Cerebral White Matter Damage in Comatose Survivors of Out-of-Hospital Cardiac Arrest A Randomized Clinical Trial. JAMA, 2016; 315(11):1120-1128. doi:10.1001/jama.2016.1933 

Uusin julkaisu: Olli Arola, Antti Saraste, Ruut Laitio, Juhani Airaksinen, Marja Hynninen, Minna Bäcklund, Emmi Ylikoski, Johanna Wennervirta, Mikko Pietilä, Risto O. Roine, Veli-Pekka Harjola, Jussi Niiranen, Kirsi Korpi, Marjut Varpula, Harry Scheinin, Mervyn Maze, Tero Wahlberg, Timo Laitio: Inhaled xenon attenuates myocardial damage in comatasoe survivors of out-of-hospital cardiac arrest. J Am Coll Cardiol 2017;70:2652-60.

Tuoreimman julkaisun kirjoittajista Tyksissä ja Turun yliopistossa työskentelevät:

Olli Arola, Ruut Laitio, Harry Scheinin ja Timo Laitio työskentelevät Tyksin Totek-palvelualueella (Toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito).

Juhani Airaksinen, Antti Saraste ja Mikko Pietilä (Sydänkeskus), Risto O. Roine (Neuro-toimialue), Tero Wahlberg (Biostatistiikan yksikkö).

Hyks/Helsingin yliopisto: Marja Hynninen, Emmi Ylikoski, Johanna Wennervirta, Minna Bäcklund, Marjut Varpula, Veli-Pekka Harjola, Jussi Niiranen, Kirsi Korpi.

University of California, San Fransisco: Mervyn Maze

Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. VSSHP:ssä ksenontutkimus sai ns. konsortiorahoitusta kuuden vuoden aikana noin puoli miljoonaa euroa.

Lisätiedot: Timo Laitio, s-posti: timo.laitio (at) elisanet.fi ja puh. 050 465 320.

Tämän tiedotteen laati lääketieteen toimittaja ja tiedetiedottaja Tuula Vainikainen, joka avustaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä tutkimusta koskevassa viestinnässä. Hänet tavoittaa sähköpostiosoitteella tuula.vainikainen(at)saunalahti.fi ja puhelinnumerosta 045 671 9558.